Näkökulma: Voiko Elokapinan lakkauttaa? – Kansalaistottelemattomuus oikeusvaltiossa

Elokapinan toiminta on laillisuuden rajalla, mutta ei sitä rikkova rikollisjärjestö.  

Kello 10:42. Teksti: Nina Laakso / 24-verkkolehti

Kansanedustaja ja poliisi Marko Kilpi (kok.) esitti hiljattain tiukan vaatimuksen: ympäristöliike Elokapinan toiminta tulisi lopettaa. Kilpi kuvasi järjestön toimintaa "suunnitelmalliseksi ja järjestelmälliseksi rikolliseksi toiminnaksi" ja vaati Elokapinalle "lappua luukulle ja henkselit yli".

Vaatimus herättää kysymyksen: voiko Elokapinan kaltaisen kansalaisliikkeen lakkauttaa oikeusvaltiossa – ja pitäisikö niin tehdä? Tarkastelen asiaa puolueettomasti.

Missä kulkee raja kansalaistottelemattomuuden ja rikollisuuden välillä?

Elokapina tunnetaan väkivallattomasta kansalaistottelemattomuudestaan, jossa rikotaan lakia tietoisesti – mutta vastuullisesti. Viimeisimmässä kampanjassaan liike pyrki täyttämään poliisiputkat kiinnijäämisillä, tarkoituksenaan herättää päättäjät ilmastotoimien kiireellisyyteen.

Mielenosoitukset rikkoivat lakia: liikenteen häirintää, ilkivaltaa ja niskoittelua poliisia kohtaan. Mutta toimintaa ei suunnattu poliisiin, vaan se kohdistui poliittiseen järjestelmään. Toiminta oli avointa, julkista ja väkivallatonta.

Lakkauttaminen on äärimmäinen keino – eivätkä kriteerit täyty

Suomessa yhdistyksen lakkauttaminen on juridisesti mahdollista vain hyvin rajoitetuissa olosuhteissa:

- Toiminta on jatkuvasti ja vakavasti lainvastaista,

- Se uhkaa sisäistä turvallisuutta tai yhteiskuntajärjestystä,

- Järjestö toimii väkivaltaisesti tai kehottaa kapinaan.

Elokapinan toiminta ei täytä näitä ehtoja. Se on laillisuuden rajalla, mutta ei sitä rikkova rikollisjärjestö. Kyse ei ole väkivallasta, vaan poliittisesta, voimakkaasta vaikuttamisesta. Järjestö on rekisteröity ja sen jäsenet ottavat avoimesti vastuun teoistaan.

Perusoikeudet, kuten yhdistymisvapaus ja sananvapaus, suojelevat myös epämukavaa kansalaistoimintaa. Niiden rajoittaminen vaatii painavat perusteet, joita tässä tapauksessa ei ole esitetty.

Miksi tämä keskustelu on tärkeä?

Kansalaistottelemattomuus herättää voimakkaita tunteita – ja niin sen kuuluukin herättää. Se pakottaa kohtaamaan kysymyksiä, joita ei muuten haluttaisi käsitellä. Mutta oikeusvaltiossa sen olemassaolo on merkki demokratiasta, ei sen uhasta.

Mikäli Elokapinan kaltaista toimintaa ryhdytään tulkitsemaan vaaralliseksi rikollisuudeksi ilman selkeää väkivallan uhkaa tai yhteiskunnan horjuttamista, avaamme oven mielipiteiden kriminalisoinnille. Se on liukuva tie, jonka päässä voi olla huomattavasti vaarallisempi yhteiskunta.

Yhteiskunta kestää Elokapinan- mutta kestääkö päättäjät?

Elokapina ei ole täydellinen. Se provosoi, rikkoo lakia ja kieltämättä rasittaa viranomaisia ja muita kansalaisia.

Kansalaisliikkeiden tehtävä on nostaa esiin epäkohtia. Päättäjien tehtävä on kuulla, mitä epäkohtia nostetaan – ei ensisijaisesti vaientaa niitä. Yhteiskunnan terveyttä ei mitata sillä, kuinka hyvin hiljennetään kriittiset äänet, vaan sillä, kuinka avoimesti ja rakentavasti epäkohtiin suhtaudutaan.

Lakkautusvaatimusten sijaan olisi syytä kysyä: mikä ajaa ihmiset lakia rikkoen kadulle, poliisien kantamaksi? Ja ennen kaikkea: mitä päättäjät voivat tehdä, jotta tällaiseen ei tarvitsisi turvautua?