Jalkamiinasopimuksesta irtautuminen aiheuttaa huolta YK:ssa

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Antonio Guterres on ilmaissut syvän huolensa.

Kello 20:05. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti

Viisi Euroopan unionin ja Naton jäsenvaltiota – Viro, Latvia, Liettua, Suomi ja Puola – ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä Ottawan sopimuksesta, joka kieltää jalkaväkimiinojen käytön. Päätöksen taustalla on kasvanut huoli alueellisesta turvallisuudesta Venäjän jatkuvan hyökkäyssodan seurauksena Ukrainassa.

Kyseiset maat korostavat, että nykyisessä jännitteisessä turvallisuustilanteessa sopimus rajoittaa niiden puolustuskykyä. Erityisesti Puola ja Baltian maat ovat vedonneet tarpeeseen vahvistaa rajaturvallisuuttaan ja parantaa sotilaallista pelotetta. 

- Emme voi sallia itseämme olla sidottuja, kun kyse on kansallisesta puolustuksesta, totesi Puolan puolustusministeri Wladislaw Kosiniak Kamisz.

Myös Viron ulkoministeri Margus Tsahkna painotti, että maa pysyy sitoutuneena kansainväliseen oikeuteen ja siviilien suojeluun, mutta Venäjän hyökkäys on osoittanut, ettei yksipuolinen aseiden rajoittaminen ole realistista sodan uhan alla.

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Antonio Guterres on ilmaissut syvän huolensa päätöksestä, jonka hän näkee uhkana siviilien suojelulle ja vuosien työlle aseidenriisunnan edistämiseksi. Kansainvälinen Punainen Risti (CICR) varoittaa puolestaan kansainvälisen konsensuksen murtumisesta ja toteaa, että jalkaväkimiinat tappavat tai vammauttavat vuosittain noin 24 000 ihmistä, joista suurin osa on siviilejä.

Vuonna 2024 kirjattiin yli 5 700 uutta miina- ja räjähdeuhria, erityisesti maissa kuten Myanmar, Ukraina ja Kolumbia. Myanmarissa uhreja oli eniten, ja merkittävä osa heistä oli lapsia.

Amnesty International muistuttaa, että jalkaväkimiinat ovat luonteeltaan sokeita tappajia, jotka jäävät maastoon vuosikymmeniksi ja aiheuttavat tuhoa vielä pitkään konfliktien päättymisen jälkeen. 

- Kyseessä ei ole vain poliittinen päätös, vaan valinta, joka voi maksaa tuhansien siviilien hengen, painottaa järjestö.

Sopimuksen purkaminen näissä viidessä maassa herättää huolta siitä, voivatko muut maat seurata perässä, mikä uhkaisi koko kansainvälisen miinakieltosopimuksen tulevaisuutta.

Vetäytyminen miinakieltosopimuksesta voi antaa signaalin, että maa ottaa puolustuksensa vakavasti – mutta se ei automaattisesti lisää turvallisuutta. 

Siviilit kärsivät eniten: Miinojen uhrit ovat yli 80 %:sti siviilejä – ja usein lapsia. Erityisesti nopeasti liikkuvissa sodankäyntitilanteissa miinat voivat vahingoittaa myös omia joukkoja.