Vastaava toimittaja: Mediatoimittajia vastaan hyökkääminen ja tarkoitusperät 

05.07.2023
KUVITUSKUVA
KUVITUSKUVA

Teksti: Nina Laakso

Viime aikoina keskusteluun on noussut toimittajiin kohdistuva hyökkäys. Kuka tai ketkä hyökkäysten takana on? Miten tätä ilmiötä tulisi käsitellä vai olisiko parempi olla kiinnittämättä asiaan suurempaa huomiota?

Toimittajiin kohdistuvien hyökkäysten lisääntyminen on todellakin huolestuttava, sillä se ei ainoastaan ​​uhkaa lehdistönvapautta, vaan myös heikentää yhteiskunnan demokraattista rakennetta. Vaikka on vaikea määrittää yhtä ainoaa syyllistä näistä hyökkäyksistä, on selvää, että mediatoimittajat ja toisaalta monet muutkin organisaatiot ja henkilöt, ovat joutuneet eri tahojen vihamielisyyden kohteiksi.

Yksi syy näihin hyökkäyksiin voi olla yhteiskunnan lisääntyvä polarisoituminen.

Ensinnäkin on tärkeää ymmärtää, että mediatoimittajat ovat olennainen osa demokraattista yhteiskuntaa. Heidän tehtävänsä on välittää tietoa, joka on tärkeää kansalaisten päätöksentekoprosessille, ja tuoda esiin yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä huomiotta.

Hyökkäykset mediatoimittajia kohtaan voivat olla monenlaisia. Ne voivat olla fyysisiä hyökkäyksiä, kuten pahoinpitelyjä tai uhkailuja, mutta ne voivat olla myös verbaalisia hyökkäyksiä tai sosiaalisen median kautta tapahtuvia häirintäkampanjoita.

Nämä hyökkäykset voivat olla suunnattu yksittäisiä toimittajia kohtaan tai ne voivat kohdistua koko toimituksiin tai mediaorganisaatioihin. On myös tärkeää ymmärtää, että hyökkäykset mediatoimittajia kohtaan eivät vaikuta ainoastaan yksittäisiin toimittajiin tai mediaorganisaatioihin, vaan ne voivat uhata koko yhteiskunnan sananvapautta ja demokratiaa.

Hyökkäykset somessa voivat olla useiden tekijöiden takana.

Nämä tekijät voivat olla esimerkiksi botit, trollit tai jokin poliittinen ryhmä, joka ajaa asiaansa. Botit ovat automaattisia ohjelmia, jotka voivat lähettää tai jakaa viestejä sosiaalisen median alustoilla ilman ihmisen puuttumista. Ne voivat olla vastuussa suuresta osasta ei-toivottuja viestejä tai hyökkäyksiä somessa. Boteilla on kyky lähettää suuri määrä viestejä lyhyessä ajassa, mikä voi johtaa informaation ylikuormitukseen ja keskustelun häirintään.

Trollit ovat yksilöitä tai ryhmiä, jotka tahallisesti aiheuttavat hämmennystä tai provosointia somessa. He voivat levittää harhaanjohtavaa tai väärää tietoa aiheuttaakseen hämmennystä tai konfliktia. Trollit voivat myös kohdistaa hyökkäyksensä tiettyihin henkilöihin tai ryhmiin aiheuttaakseen heille haittaa.

Poliittiset ryhmät voivat myös käyttää sosiaalista mediaa ajamaan omia asioitaan. He voivat esimerkiksi levittää tietoa, joka tukee heidän poliittisia tavoitteitaan, tai hyökätä vastustajiaan vastaan levittämällä väärää ja halventavaa tietoa tarkoituksellisesti.

Häirinnällä ja uhkailulla voi olla vakavia seurauksia toimittajille, mikä lisää stressiä, ahdistusta ja jopa masennusta. Samalla tavalla se voi vaikuttaa myös yleisöön.

Trolli-hyökkäykset toimittajiin eivät vaikuta pelkästään heidän henkilökohtaiseen hyvinvointiinsa, vaan niillä on myös vaikutus lehdistön ja yleisön vapauteen keskustella. Verkkohäirintä voi luoda pelon ja uhkailun ympäristön, mikä johtaa itsesensuuriin toimittajien ja myös yleisön keskuudessa. Tämä itsesensuuri rajoittaa vapaata tiedonkulkua ja haittaa toimittajien mahdollisuuksia täyttää tehtävänsä yleisölle tiedottamisessa.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi on välttämätöntä toteuttaa erilaisia strategioita, jotka suojelevat toimittajia ja edistävät turvallista ja osallistavaa verkkoympäristöä kaikille. Tunnistamalla trollihyökkäysten vaikutukset, voimme työskennellä toimittajien hyvinvoinnin turvaamiseksi ja lehdistönvapauden periaatteiden vaalimiseksi digitaaliaikana. 

Meillä kaikilla on vastuu, tästä vastuusta ei ole ketään pois suljettu.