Vammaisjärjestöt vaativat Suomeen vammaisasiavaltuutettua – oikeuksien toteutumisessa vakavia puutteita

Järjestöt kritisoivat palvelujen keskittämistä, jonka seurauksena osa nuorista on joutunut muuttamaan pois kotipaikkakunnaltaan ja läheistensä luota. 

Kello 9:07. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti

Neljä valtakunnallista vammaisjärjestöä vaatii seuraavalta hallitukselta uuden vammaisasiavaltuutetun viran perustamista. Järjestöjen mukaan vammaisten ihmisten oikeudet eivät Suomessa toteudu täysimääräisesti, ja monet ongelmat jäävät ilman riittävää huomiota sekä poliittista käsittelyä.

Vaatimuksen esittävät Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, FDUV sekä Autismiliitto osana yhteisiä hallitusohjelmatavoitteitaan.

Järjestöjen mukaan Suomesta puuttuu riippumaton toimija, jonka tehtävänä olisi seurata vammaisten ihmisten asemaa kokonaisvaltaisesti, tunnistaa rakenteellisia ongelmia ja nostaa niitä päätöksenteon keskiöön. Vammaisasiavaltuutettu toimisi vastaavalla tavalla kuin Lapsiasiavaltuutetun toimisto tai Vanhusasiavaltuutetun toimisto.

Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala arvioi, että vammaisten ihmisten arki ja palveluissa esiintyvät ongelmat näkyvät yhteiskunnallisessa keskustelussa liian vähän. Hänen mukaansa erityisesti vammaispalvelujen alueelliset erot, palvelujen pirstaleisuus sekä palvelukriisi edellyttävät valtakunnallista valvontaa.

Huoli nuorten palveluista

Järjestöt nostavat esiin myös kehitysvammaisten ja autismikirjon nuorten heikentyneen tilanteen. Niiden mukaan hyvinvointialueita tulisi ohjata ja rahoittaa nykyistä vahvemmin kehittämään yksilöllisiä asumisratkaisuita, joissa nuori voi itse vaikuttaa siihen, missä ja kenen kanssa asuu.

Järjestöt kritisoivat palvelujen keskittämistä, jonka seurauksena osa nuorista on joutunut muuttamaan pois kotipaikkakunnaltaan ja läheistensä luota. Samalla ne vastustavat uusien suurten erityisryhmien asuntokeskittymien rakentamista.

Lisäksi kotiin vietäviä palveluja, perheiden tukea ja vaativan tuen palveluja tulisi vahvistaa, jotta vältyttäisiin tarpeettomilta sijoituksilta kehitysvamma- ja lastensuojeluyksiköihin.

Kritiikkiä vammaispalvelulain muutoksille

Järjestöjen mukaan uuden vammaispalvelulain soveltamisalaan tehdyt rajaukset ovat käytännössä heikentäneet palvelujen saatavuutta. Erityisesti autismikirjon ja lievästi kehitysvammaisten henkilöiden aseman katsotaan vaikeutuneen, vaikka lain alkuperäinen tavoite oli parantaa juuri väliinputoajaryhmien palveluja.

Järjestöt vaativatkin seuraavaa hallitusta peruuttamaan lain soveltamisalaan tehdyt tiukennukset.

Niiden mukaan riittämättömät palvelut ja tuen puute vaikeuttavat nuorten itsenäistymistä, lisäävät syrjäytymisriskiä ja voivat pitkällä aikavälillä kasvattaa hyvinvointialueiden kustannuksia raskaampien palvelujen tarpeen lisääntyessä.

Itsemääräämisoikeuslainsäädäntö uudistettava

Vammaisjärjestöt pitävät kiireellisenä myös itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamista. Ne vaativat kehitysvammalain lopullista kumoamista sekä uuden sääntelyn laatimista, joka vahvistaisi vammaisten ihmisten oikeusturvaa ja ehkäisisi kaltoinkohtelua.

Järjestöjen mukaan itsemääräämisoikeutta rajoitetaan edelleen tilanteissa, joissa oikeudellinen perusta on puutteellinen. Samalla ne vaativat seuraavaa hallitusta selvittämään vammaisiin ihmisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun laajuuden ja ryhtymään korjaaviin toimiin.

Järjestöt muistuttavat, että Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n vammaissopimus, joka velvoittaa turvaamaan vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen myös käytännössä.