Ukraina keskellä poliittista limboa: Zelenskyin valtakausi jatkuu ilman vaaleja
Sodan myötä Zelenskyi julisti sotatilalain, mikä osaltaan selittää, miksi uusia vaaleja ei ole pidetty.
Kello 10:52. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi aloitti viisivuotisen kautensa 20. toukokuuta 2019. Tällä hetkellä maa elää kuitenkin vaalien suhteen poliittisessa limbotilassa, sillä uusia presidentinvaaleja ei ole järjestetty sodan keskellä. Tämä on antanut Venäjälle välineen kyseenalaistaa Ukrainan hallinnon legitimiteettiä, vaikka Zelenskyin suosio kotimaassa säilyy edelleen korkeana.
Zelenskyi nousi valtaan vuonna 2019, voittaen silloisen presidentin Petro Porošenkon murskaavasti 73 prosentin ääniosuudella. Vaikka hänen hallintonsa alussa painotettiin korruption vastaisia uudistuksia, hänen presidenttikautensa on pääasiassa määrittynyt Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan mukaan.
Sodan myötä Zelenskyi julisti sotatilalain, mikä osaltaan selittää, miksi uusia vaaleja ei ole pidetty. Ukrainan perustuslain mukaan presidentin on jatkettava tehtävässään, kunnes seuraaja on valittu, mutta sotatilalain aikana vaalien järjestäminen on kiellettyä, ja käytännössä jopa mahdotonta.
Venäjä hyödyntää epävarmuutta, mutta Zelenskyi säilyttää kansan tuen
Venäjä on toistuvasti pyrkinyt hyödyntämään Ukrainan sisäistä epävarmuutta väittämällä Zelenskyin hallinnon olevan epälegitiimi. Kremlin propaganda on kohdistunut erityisesti Ukrainan demokraattisen järjestelmän kyseenalaistamiseen, mutta kansainväliset asiantuntijat huomauttavat, että Venäjän oma toiminta on aiheuttanut nykyisen kriisitilan.
CIDOB-ajatushautomon asiantuntijan Carmen Claudínin mukaan Venäjä käyttää hyväkseen sosiaalisten järjestelmien ristiriitoja aina kun se hyödyttää heidän strategisia tavoitteitaan. Hänen mukaansa Zelenskyin hallinnon legitimiteetti ei kuitenkaan ole merkittävästi vaarassa. Ukrainan julkinen keskustelu vaalien viivästymisestä heijastaa yhä toimivaa demokratiaa, eikä merkittäviä haastajia ole noussut esiin.
Tutkimukset osoittavat, että ukrainalaiset tukevat pääosin nykytilannetta. Helmikuussa 2023 julkaistun kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia kansalaisista hyväksyy vaalien lykkäämisen sotatilalain loppumiseen saakka, ja yli puolet kannattaa Zelenskyin uudelleenvalintaa, mikäli vaalit järjestetään.
Sodan realiteetit estävät demokraattiset vaalit
Vaikka vaalien järjestäminen sodan aikana voisi vahvistaa valittujen johtajien poliittista asemaa, asiantuntijat varoittavat käytännön esteistä. Miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa, ja Venäjän miehittämillä alueilla vaalien järjestäminen on täysin mahdotonta. Lisäksi demokraattisen prosessin läpinäkyvyyttä on vaikea taata sodan olosuhteissa.
CIDOB:n asiantuntijat korostavat, että sodan keskellä on tärkeää asettaa etusijalle käytännöllisyys. Vaalien lykkääminen on olennainen osa Ukrainan selviytymisstrategiaa, kunnes olosuhteet sallivat niiden turvallisen toteutuksen.
Tulevaisuus epävarmuuden varjossa
Ukrainan poliittinen ja sotilaallinen tilanne pysyy epävarmana, mutta Zelenskyin hallinto näyttää säilyttävän kansalaisten luottamuksen. Tulevat kuukaudet ovat ratkaisevia paitsi sodan kulun myös Ukrainan sisäisen tilanteen kannalta. Yhdysvaltojen mahdolliset poliittiset muutokset – kuten Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon – voivat tuoda lisäpaineita maalle, joka taistelee paitsi itsenäisyytensä myös demokraattisen järjestelmänsä puolesta.