Tutkimus määrittää ensimmäistä kertaa yhteiset peruspilarit hyvälle mielenterveydelle

Tutkimus tekee myös tärkeän eron: hyvä mielenterveys ei ole sama asia kuin mielenterveyden häiriöiden puuttuminen. 

Kello 9:17. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti

Kansainvälinen tutkimus on ensimmäistä kertaa saavuttanut laajan yksimielisyyden siitä, mistä hyvä mielenterveys koostuu. University of Adelaiden ja Be Well Con tutkijoiden johtama hanke kokoaa yhteen eri tieteenalojen näkemykset ja tarjoaa selkeän mallin hyvinvoinnin arviointiin ja edistämiseen.

Tutkimukseen osallistui 122 asiantuntijaa 11 eri alalta eri puolilta maailmaa. He pääsivät yli 75 prosentin yhteisymmärrykseen 19 mielenterveyden osa-alueesta. Näistä kuusi nousi erityisen keskeisiksi, sillä niistä vallitsi yli 90 prosentin yksimielisyys. Tulokset on julkaistu arvostetussa Nature Mental Health -lehdessä.

Tutkimuksen mukaan hyvän mielenterveyden ytimessä ovat:

- elämän merkityksellisyyden ja tarkoituksen kokemus

- tyytyväisyys omaan elämään

- itsensä hyväksyminen ilman liiallista arvostelua

- läheiset ja välittävät ihmissuhteet

- kokemus omasta vaikutusvallasta ja mahdollisuus ilmaista itseään

- usein koettu myönteinen mieliala ja ilo

Tutkijoiden mukaan mielenterveys ei ole yksittäinen tunne, vaan kokonaisuus, joka muodostuu tunteista, toimintakyvystä ja sosiaalisista suhteista. Tutkimus tuo kaivattua selkeyttä alalle, jossa määritelmät ovat aiemmin vaihdelleet suuresti.

Hankkeessa mukana ollut tutkija, Matthew Iasiello, korostaa, että yhteinen määritelmä on välttämätön: ilman sitä tutkimustulosten vertailu ja tehokkaiden politiikkatoimien suunnittelu on ollut vaikeaa. Hän vertaa tilannetta siihen, että jos verenpainetta mitattaisiin sadoilla eri tavoilla – tulokset olisivat käyttökelvottomia.

Tutkimus tekee myös tärkeän eron: hyvä mielenterveys ei ole sama asia kuin mielenterveyden häiriöiden puuttuminen. Ihminen voi kokea hyvää hyvinvointia myös sairauden kanssa eläessään. Ratkaisevaa on kyky selviytyä arjesta, kokea elämä merkitykselliseksi ja ylläpitää toimivia ihmissuhteita.

Tutkijat uskovat, että tuloksia voidaan hyödyntää laajasti terveydenhuollossa, työelämässä ja julkisessa päätöksenteossa. Yhteinen ymmärrys auttaa rakentamaan ympäristöjä, joissa ihmiset voivat paremmin – myös silloin, kun elämä ei ole helppoa.