Tutkimus: Kokaiinijäämät muuttavat lohien käyttäytymistä luonnossa
Tuoreen tutkimuksen mukaan kokaiinille ja sen hajoamistuotteille altistuneet nuoret atlantinlohet liikkuivat selvästi tavallista enemmän suuressa järvessä.
Kello 20:00. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti
Ruotsin maatalousyliopiston tutkimus paljastaa, että vesistöihin päätyvät kokaiinijäämät voivat vaikuttaa merkittävästi kalojen käyttäytymiseen luonnollisessa ympäristössä. Tuoreen tutkimuksen mukaan kokaiinille ja sen hajoamistuotteille altistuneet nuoret atlantinlohet liikkuivat selvästi tavallista enemmän suuressa järvessä.
Tieteellisessä Current Biology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten huumausainejäämät muuttavat vesieliöiden käyttäytymistä ja liikkumista. Tutkijat altistivat nuoria lohia laimeille, ympäristössä todellisuudessa esiintyville kokaiinin ja sen tärkeimmän aineenvaihduntatuotteen, bentsoyyliekgoniinin, pitoisuuksille ja seurasivat niiden liikkeitä Ruotsin Vättern-järvessä.
Tulosten mukaan altistuneet kalat olivat aktiivisempia kuin verrokkiryhmän lohet. Ne uivat viikoittain jopa 1,9 kertaa pidempiä matkoja ja liikkuivat järvessä jopa 12,3 kilometriä enemmän.
Tutkimuksen erityisen huomionarvoinen havainto oli, että kokaiinin hajoamistuote bentsoyyliekgoniini vaikutti lohiin voimakkaammin kuin itse kokaiini. Aine syntyy ihmiskehossa kokaiinin hajotessa ja säilyy ympäristössä usein pidempään sekä suurempina pitoisuuksina.
Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että pelkkään kokaiiniin keskittyvät ympäristöriskien arviot voivat aliarvioida huumausaineiden todellisia ekologisia vaikutuksia.
Kalojen liikkumiskäyttäytymisellä on keskeinen merkitys ravinnon hankinnassa, petojen välttelyssä ja lisääntymisessä, joten pieniltäkin vaikuttavat muutokset voivat heijastua laajemmin ekosysteemeihin.
Tutkijat korostavat, että huumausainejäämät ovat kasvava globaali ympäristöongelma. Monet aineet kulkeutuvat jätevesien mukana vesistöihin, sillä nykyiset puhdistusjärjestelmät eivät aina pysty poistamaan niitä kokonaan.
Tutkimusryhmä peräänkuuluttaa tehokkaampaa jätevedenpuhdistusta, huumausaineiden ja niiden hajoamistuotteiden laajempaa seurantaa sekä päivitettyjä ympäristöriskien arviointimenetelmiä.
Tutkijoiden mukaan huumeet eivät ole enää vain yhteiskunnallinen tai terveydellinen kysymys, vaan myös konkreettinen uhka luonnon ekosysteemeille.