Tutkimus: Ilmansaasteet nousevat sydänriskien kärkeen – jopa joka kahdeksas kuolema maailmanlaajuisesti liittyy ilmanlaatuun

Suurin osa altistuksesta tapahtuu kaupungeissa, joissa elää yli puolet maailman väestöstä.  

Kello: 23:12. Teksti: Nina Laakso / 24-verkkolehti

Ilmansaasteista on tullut yksi merkittävimmistä globaaleista terveysuhista, selviää tuoreesta pääkirjoituksesta Revista Espanola de Cardiologia -lehdessä.

Tutkijoiden mukaan saastuneen ilman hengittäminen on noussut keskeisten kuolleisuutta aiheuttavien riskitekijöiden joukkoon, rinnalle perinteisten vaaratekijöiden kuten korkean verenpaineen, tupakoinnin ja lihavuuden kanssa.

Aiheesta kirjoittaneen asiantuntijaryhmän mukaan ilmansaasteet eivät ole enää vain ympäristökysymys, vaan selkeä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Artikkelin pääkirjoituksesta vastasi professori Alberto Dominguez yhdessä Daniel Hernandezin ja Nestor Baezin kanssa.

Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Yhdysvaltain Health Effects Institute -laitoksen arvioiden mukaan ilmansaasteet aiheuttavat noin 8,1 miljoonaa kuolemaa vuosittain – yli joka kahdeksannen kuoleman maailmanlaajuisesti.

Suurin osa altistuksesta tapahtuu kaupungeissa, joissa elää yli puolet maailman väestöstä. Saasteet ovat peräisin etenkin fossiilisten polttoaineiden käytöstä, teollisuudesta ja biomassan poltosta. Lisäksi luonnonilmiöt, kuten metsäpalot ja pölymyrskyt, pahentavat ilmanlaatua.

Erityisen haitallisina pidetään pienhiukkasia (PM2.5 ja PM10) sekä kaasuja kuten typen oksideja, rikkidioksidia, häkää ja alailmakehän otsonia. Nämä voivat tunkeutua syvälle keuhkoihin ja päätyä jopa verenkiertoon.

Tutkimusten mukaan pienhiukkaset lisäävät merkittävästi sydäninfarktin riskiä. Esimerkiksi Madridissa PM2.5-pitoisuuden nousu on yhdistetty 6,6 prosentin kasvuun sydäninfarktiin liittyvässä kuolleisuudessa.

Espanjalaistutkimusten mukaan jo kolme päivää kohonneelle pienhiukkaspitoisuudelle altistuminen voi lisätä sairaalakuolleisuutta sydäninfarktin jälkeen yli seitsemällä prosentilla.

Asiantuntijat korostavat, että ilmansaasteet eivät ole toissijainen riskitekijä, vaan keskeinen osa sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiä. Arvioiden mukaan jopa 28 prosenttia sepelvaltimotautikuolemista liittyy ilmanlaatuun.

Tutkijat vaativatkin, että ilmanlaadun parantaminen tulisi nostaa sydänterveyden ehkäisyssä samalle tasolle kuin verenpaineen, diabeteksen, lihavuuden ja tupakoinnin hallinta.