Trump odottaa Putinin ja Zelenskyin kolmikantatapaamista pian
"Olemme saavuttaneet merkittävää edistystä Venäjän ja Ukrainan tilanteessa. Tapaamme hyvin pian", Trump sanoo.
Kello 9:35. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoo odottavansa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapaavat hänen kanssaan kolmikantaneuvotteluissa lähiaikoina. Trumpin mukaan Ukrainan sodan rauhanpyrkimyksissä on viime keskusteluissa saavutettu "merkittävää edistystä".
Trump kommentoi asiaa toimittajille sen jälkeen, kun sekä Venäjä että Ukraina ovat viitanneet mahdollisuuteen järjestää kolmen johtajan huippukokous marraskuun alussa Arabiemiraateissa.
– Olemme saavuttaneet merkittävää edistystä Venäjän ja Ukrainan tilanteessa. Tapaamme hyvin pian, Trump sanoi ja täsmensi tarkoittavansa tapaamista, johon osallistuisivat sekä Putin että Zelenskyi.
Diplomaattinen toiminta Ukrainan sodan ympärillä on kiihtynyt viime päivinä. Suomen presidentti ja Norjan pääministeri keskustelivat puhelimitse tiistaina Putinin kanssa osana rauhanprosessiin liittyviä yhteydenottoja. Keskustelut liittyivät viime viikolla Oslossa järjestettyyn huippukokoukseen sekä Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin myöhempään vierailuun Pietarissa.
Trump ei ole ainakaan toistaiseksi nostanut Stubbin ja Storen puhelua näkyvästi oman rauhandiplomatiansa onnistumiseksi, vaikka puhelu valmisteltiin yhdessä Ukrainan ja Yhdysvaltojen kanssa.
Zelenskyi keskusteli puhelun jälkeen Suomen presidentin Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Storen kanssa. Ukrainan presidentti kiitti heitä aktiivisesta tuesta diplomatialle ja rauhanpyrkimyksille.
Tanska ja Ruotsi eivät selvästikään kokeneet olleensa samalla tavalla mukana. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi olevansa hyvin skeptinen Suomen ja Norjan "itsenäisestä aloitteesta" ja korosti Euroopan yhtenäisyyttä. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson puolestaan kertoi, ettei häntä ollut informoitu etukäteen ja suhtautui suoriin keskusteluihin Putinin kanssa varauksellisesti. Stubb ja Store taas sanovat liittolaisia ja Pohjoismaita informoidun.
Kremlin neuvonantajan Juri Usakovin mukaan Stubbin ja Storen kanssa ei edes keskusteltu eurooppalaisten osallistumisesta tuleviin varsinaisiin neuvotteluihin. Hänen mukaansa suunnitelmana ovat edelleen Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen kolmikantaneuvottelut.
Kremlin selostuksen perusteella Putin ei näyttänyt liikkuneen juuri mihinkään. Hän toisti, että rauha edellyttää Venäjän "oikeutettujen etujen" huomioon ottamista ja syytti EU:n ja Naton politiikkaa sodan pitkittymisestä. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov meni vielä pidemmälle ja sanoi, ettei puhelussa tullut Venäjälle mitään uutta.
Mitä 90 minuutin keskustelussa todella saavutettiin ja kumpi käytti keskustelua enemmän hyväkseen? Olisiko Putin vastannut Stubbin ja Storen puheluun, jos toisessa päässä ei olisi ollut näkyvissä Yhdysvaltoja?
Putin tuskin tarvitsi puolentoista tunnin puhelua saadakseen tietää, että Suomi ja Norja tukevat Ukrainaa, Eurooppa haluaa turvallisuustakuita ja eurooppalaiset vastustavat Venäjän aluevaatimuksia.
Sen sijaan Stubb ja Store saivat kuulla Putinilta suoraan, missä Moskova tällä hetkellä seisoo. Se voi diplomatiassa olla arvokasta, vaikka mitään sopua ei syntyisikään. He pystyvät vertaamaan Putinin sanomisia siihen, mitä Moskova kertoo julkisesti ja mitä Putin sanoo amerikkalaisille.
Ja Putin puolestaan sai jotakin muuta: ensimmäisen tällaisen korkean tason suoran yhteydenoton länsieurooppalaisilta johtajilta pitkään aikaan. Hän pystyy osoittamaan, että Euroopassakin ollaan jälleen valmiita puhumaan hänen kanssaan.
Ehkä Stubb ja Store avasivat Euroopalle tärkeän oven. Ehkä Putin sai murrettua omaa diplomaattista eristystään. Tai ehkä molemmat tapahtuivat yhtä aikaa. Tällä hetkellä emme vielä tiedä vastausta.
Yhdysvaltalaislähteen mukaan käynnissä olevissa neuvotteluissa valmistellaan laajaa ehdotusta, joka voisi muodostaa pohjan uusille neuvotteluille Venäjän kanssa. Työ etenee kahdella rinnakkaisella linjalla.
Ensimmäisessä keskitytään Ukrainan tulevaisuuteen. Tavoitteena on turvata maan suvereniteetti ja turvallisuus, luoda uskottavat turvallisuustakuut, tukea Ukrainan eurooppalaista integraatiota sekä rakentaa sodanjälkeinen taloudellinen kokonaisuus maan jälleenrakentamista ja pitkän aikavälin kasvua varten.
Toisessa linjassa valmistellaan Venäjälle suunnattua kokonaisuutta, jossa käsiteltäisiin sodan päättämisen ehtoja, Venäjän ja Euroopan välistä tulevaa turvallisuusjärjestystä sekä mahdollisuuksia sodanjälkeiseen taloudelliseen yhteistyöhön.
Ehdotuksen yksityiskohtia tai sitä, mistä kysymyksistä Venäjän ja Ukrainan välillä olisi mahdollisesti jo löytynyt yhteisymmärrystä, ei ole julkistettu.
Trumpin ilmoittama kolmikantatapaaminen olisi toteutuessaan merkittävä askel diplomatiassa. Toistaiseksi ratkaisevaa on kuitenkin se, vahvistavatko Venäjä ja Ukraina tapaamisen sekä sen ajankohdan ja paikan.