Taloustyöntekijä työskenteli pitkään ilman lepopäiviä ja sai kohtuuttoman alhaisen palkan

Helsingin käräjäoikeudessa, nepalilaisen ravintolan omistava yrittäjäpariskunta todettiin syylliseksi ihmiskaupasta ja törkeästä kiskonnasta. Oikeus tuomitsi molemmat vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalveluun. Tuomio annettiin 28.4.2023.

Kaksikko rekrytoi Nepalista taloudenhoitajan huolehtimaan kotitöistä ja ruoanlaitosta. Työntekijä, jolla ei ollut kielitaitoa ja jolle Suomen työlainsäädäntö oli tuntematon, jatkoi heidän palveluksessaan useiden vuosien ajan. Vaikka työntekijä oli koko tämän ajan työsuhteessa, hänelle ei myönnetty vapaapäiviä eikä hänelle myönnetty riittävästi vuosilomaa. Pitkät työpäivät työskennellyt työntekijä vastasi paitsi pariskunnan kodin ylläpidosta, myös heidän vieraidensa palvelusta. Lisäksi hän työskenteli toisinaan työnantajiensa omistamassa ravintolassa.

Työntekijällä oli suomalainen pankkitili, jossa sovittu palkka oli, mutta hän ei voinut käyttää sitä. Sen sijaan työnantaja säilytti verkkopankkitunnukset sekä pankkikortin ja ohjasi palkan takaisin itselleen. Lisäksi työntekijä oli velkaa työnantajalle- osittain maksamattomien palkkojen vuoksi. 

Työnantajan perhe oli merkittävässä asemassa työntekijän elämässä, mikä sai hänet elämään jatkuvassa pelossa ja kunnioituksessa heitä kohtaan. Käräjäoikeus piti työstä maksettua korvausta kohtuuttoman alhaisena ja ihmisarvoa loukkaavana. Lisäksi tuomioistuin totesi, että työntekijän yksityisyyttä loukattiin työsuhteen aikana sen vuoksi, että hänellä oli huonot elinolot ja työnantaja oli tarkastanut työntekijän henkilökohtaiset viestit hänen puhelimessaan. Työntekijällä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kestää huonoa kohtelua.

Törkeä kiskonta

Ravintolan työntekijän osalta ravintoloitsijapariskunta katsottiin syyllistyneen törkeään kiskontaan, kun samassa tuomiossa otettiin huomioon myös Suomeen töihin muuttanut toinen nepalilainen työntekijä. Työntekijä oli työskennellyt pariskunnan omistamassa ravintolassa ja viettäen aluksi pitkiä tunteja ilman taukoa. Asiaa pahensi se, että hän joutui maksamaan kynnysrahaa työstään, ja hänen saamansa palkka oli huomattavasti pienempi, kuin mitä hänelle olisi kuulunut.  

Käräjäoikeuden arvioinnissa todettiin, että työnantajan edustajat olivat käyttäneet hyväkseen työntekijän taloudellisia vaikeuksia ja ymmärtämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä ja työntekijöiden oikeuksista. Työnantajan toiminta vaikutti olevan motivoitunut, mahdollisesta merkittävästä taloudellisesta hyödystä ja sisälsi harkittua juonittelua. Käräjäoikeus piti työnantajan toimintaa myös kokonaisuudessaan erityisen törkeänä. 

Tuomio, asia R 21/9034