Suomalaiset luottavat uutisiin – somen sisältöihin suhtaudutaan varauksella

Luottamus uutismediaan säilyy korkeana, vaikka verkossa kohdataan paljon epäluotettavaa sisältöä. 

Kello 8:00. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti

Suomalaisten luottamus uutismediaan on vahvaa, vaikka verkossa leviää runsaasti harhaanjohtavaa sisältöä. Tämä käy ilmi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin teettämästä tuoreesta kuluttajatutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan peräti 79 prosenttia vastaajista luottaa suomalaiseen uutismediaan täysin tai pääosin. Myös kansainväliseen uutismediaan luottaa yli puolet vastaajista. Sen sijaan sosiaalisen median ja pikaviestipalveluiden sisältöihin suhtaudutaan selvästi kriittisemmin: vain noin joka kymmenes kertoo luottavansa niihin.

Luottamus uutismediaan säilyy korkeana, vaikka verkossa kohdataan paljon epäluotettavaa sisältöä. Jopa 81 prosenttia vastaajista kertoo nähneensä väärennettyjä kuvia tai videoita, ja suuri osa on törmännyt myös niin sanottuihin deepfake-videoihin. Lisäksi merkittävä osa suomalaisista kokee valeuutiset ja virheellisen tiedon uhkana itselleen tai läheisilleen.

Eroja luottamuksessa selittävät asiantuntijoiden mukaan tuotantotavat. Uutismedia toimii journalististen periaatteiden mukaan, kun taas sosiaalisen median sisältöä voi tuottaa kuka tahansa ilman vastaavaa valvontaa. Ikäryhmien välillä erot uutismediaan kohdistuvassa luottamuksessa ovat kuitenkin melko pieniä, vaikka nuoret suhtautuvat someen hieman myönteisemmin kuin vanhemmat.

Tutkimus nostaa esiin myös huolen vaalivaikuttamisesta. Yli kolmannes vastaajista arvioi, että ulkopuoliset toimijat ovat pyrkineet vaikuttamaan vaaleihin liittyvään keskusteluun sosiaalisessa mediassa viime vuosina. Osa vastaajista kertoo havainneensa tällaisia yrityksiä itse, mutta moni ei osaa arvioida asiaa.

Viranomaisten mukaan sääntelyllä pyritään vastaamaan verkon riskeihin. Digipalveluja koskeva lainsäädäntö velvoittaa suuria verkkoalustoja tunnistamaan ja vähentämään esimerkiksi vaaliprosesseihin ja julkiseen keskusteluun kohdistuvia uhkia.

Tutkimus toteutettiin loppuvuodesta 2025 internetkyselynä, johon vastasi 3000 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tulosten virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä.