Ranska hyväksyi avustettua kuolemaa koskevan lain
Laki määrittelee tarkasti avustetun kuoleman hakemiseen liittyvän menettelyn.
Kello 23:34. teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti
Ranskan parlamentti on hyväksynyt lopullisesti lain, joka mahdollistaa avustetun kuoleman tietyissä tarkoin määritellyissä tilanteissa. Kansalliskokous hyväksyi lakiesityksen keskiviikkona 15. heinäkuuta äänin 291–241.
Uuden lain mukaan parantumattomasti sairaalla aikuisella voi olla oikeus saada apua elämänsä päättämiseen, mikäli laissa määritellyt tiukat ehdot täyttyvät. Pääsääntöisesti potilas annostelee lääkkeen itse. Jos hän ei fyysisen toimintakykynsä vuoksi pysty siihen, lääkkeen voi antaa lääkäri tai sairaanhoitaja.
Avustettua kuolemaa hakevan henkilön on oltava Ranskan kansalainen tai asuttava maassa pysyvästi ja laillisesti. Hänellä tulee olla vakava ja parantumaton sairaus, joka uhkaa hänen henkeään. Lisäksi sairauden on oltava edennyt pitkälle tai terminaalivaiheeseen ja aiheutettava fyysistä kärsimystä, jota ei voida lievittää hoidoilla tai palliatiivisella hoidolla.
Päätöksen on perustuttava potilaan omaan, vapaaseen ja tietoon perustuvaan tahtoon. Avustettu kuolema ei siten koske esimerkiksi koomassa olevia tai dementiasta kärsiviä henkilöitä, jotka eivät pysty ilmaisemaan tahtoaan lain edellyttämällä tavalla.
Prosessiin kuuluu useita vaiheita
Laki määrittelee tarkasti myös avustetun kuoleman hakemiseen liittyvän menettelyn. Potilaalle on ensin esiteltävä vaihtoehtoisia hoitoja, kuten palliatiivinen hoito. Hänelle on myös kerrottava, että prosessi voidaan keskeyttää missä tahansa vaiheessa.
Hakemuksen käsittelevän lääkärin on konsultoitava muita terveydenhuollon ammattilaisia. Päätöksentekoon on varattu 15 päivän määräaika.
Terveydenhuollon ammattilaisilla on oikeus kieltäytyä osallistumasta avustettuun kuolemaan vakaumuksensa perusteella. Kieltäytyvän lääkärin on kuitenkin ohjattava potilas toisen ammattilaisen luo, joka on valmis käsittelemään asiaa.
Lain on seuraavaksi määrä edetä Ranskan perustuslakineuvoston arvioitavaksi. Neuvoston tehtävänä on tarkastella muun muassa sitä, ovatko lain sisältämät määräykset sopusoinnussa yksilönvapauden ja ihmisarvon periaatteiden kanssa. Arvioitavana on esimerkiksi vähintään kahden vuorokauden harkinta-aika sen jälkeen, kun potilas on saanut luvan avustettuun kuolemaan.
Vuosia kestänyt poliittinen kiista päättyi parlamentin hyväksyntään
Uudistus on ollut Ranskassa pitkään kiistanalainen. Presidentti Emmanuel Macron käynnisti prosessin vuonna 2024, ja lakihanke on kulkenut useita kertoja parlamentin käsittelyssä.
Ranskan aiempi, vuonna 2016 hyväksytty Claeys–Leonetti-laki mahdollisti syvästi ja jatkuvasti nukuttavan sedaation potilaille, joiden sairaus oli terminaalivaiheessa ja joiden elinajanodote oli lyhyt. Avustettua kuolemaa koskeva uudistus laajentaa nykyistä lainsäädäntöä merkittävästi.
Lakiesitys hyväksyttiin kansalliskokouksessa aiemminkin useita kertoja laajalla enemmistöllä, mutta konservatiivien hallitsema senaatti hidasti prosessia ja muutti esitystä useaan otteeseen.
Ranska liittyy nyt niiden maiden joukkoon, joissa avustettu kuolema tai eutanasia on sallittu tietyin ehdoin. Euroopassa vastaavia järjestelmiä on käytössä muun muassa Belgiassa, Alankomaissa ja Sveitsissä. Avustettu kuolema on sallittu tietyin edellytyksin myös esimerkiksi Kanadassa ja Uruguayssa.
Macron korostaa kuuntelemisen ja keskustelun merkitystä
Presidentti Macron kommentoi parlamentin päätöstä sosiaalisessa mediassa korostaen, että kyse on poikkeuksellisen henkilökohtaisesta ja vakavasta kysymyksestä, joka liittyy elämään, kärsimykseen ja ihmisarvoon.
Macronin mukaan asian käsittelyssä on ollut tärkeää kuunnella, keskustella ja käydä demokraattista vuoropuhelua. Hän kiitti parlamentaarikkoja rakentavasta ja kunnioittavasta keskustelusta sekä kansalaiskonventtiin osallistuneita, hoitohenkilökuntaa ja järjestöjä.
Presidentin mukaan lakia ovat muokanneet myös niiden ihmisten kokemukset, jotka ovat kertoneet hänelle henkilökohtaisesti omista elämäntilanteistaan, epäilyksistään, vakaumuksistaan ja toiveistaan.