Näkökulma: Poliisilta tiedotuskömmähdys

--------------

Kello 19.34. Teksti: Nina Laakso

Meneekö tiedotusvälineet liiallisuuksiin, kun ne pyrkivät selvittämään syitä, miksi henkilö on etsintäkuulutettu, vai toimivatko poliisi väärin, kun he eivät anna lisätietoja asiasta. 

Tilanteessa, jossa Pohjanmaan poliisilaitos on etsintäkuuluttanut Leif Lindemanin ja pyytänyt yleisöhavaintoja hänen löytämisekseen, herää kysymys, onko median toiminta ja poliisin tiedotuslinja oikeutettu.

Mielestäni mediassa ei ole kyse liiallisuuksiin menemisestä, kun se pyrkii selvittämään syitä etsintäkuulutukseen. Tiedotusvälineiden tehtävänä on tarjota kansalaisille tietoa, joka voi olla merkityksellistä ja auttaa ymmärtämään yhteiskunnallisia tapahtumia. Kun poliisi pyytää yleisöhavaintoja, on luonnollista, että yleisö haluaa tietää, mistä syystä henkilö on etsintäkuulutettu. Tämä tieto voi vaikuttaa kansalaisten halukkuuteen ja valmiuteen osallistua poliisin auttamiseen.

Toisaalta poliisin päätös olla kertomatta tarkempaa syytä etsintäkuulutukseen voi perustua laillisiin ja eettisiin näkökulmiin. Jos kyseessä on tavallinen kansalainen, eikä julkisuuden henkilö, poliisi saattaa haluta suojella yksityisyyttä ja oikeudenmukaista käsittelyä. On mahdollista, että syyn julkistaminen voisi vaarantaa meneillään olevan tutkinnan tai aiheuttaa tarpeetonta haittaa henkilölle, joka ei ole vielä tuomittu mistään rikoksesta.

Tilanne on monimutkainen, ja mielestäni molemmilla osapuolilla on omat perustellut näkökulmansa. 

Median tehtävänä on tiedottaa ja valvoa vallankäyttöä, kun taas poliisin velvollisuutena on suojella kansalaisten oikeuksia ja varmistaa oikeuden toteutuminen. 

Selkeät ohjeistukset tiedottamisesta voivat auttaa välttämään väärinkäsityksiä ja turhaa spekulaatiota, joka ei palvele kenenkään etua.

Poliisin tapaus, jossa etsintäkuulutetaan henkilö ja julkaistaan hänen nimensä ja kuvansa, on yleensä vakava asia. Tämä viittaa siihen, että kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä tilanne, kuten turvallisuusuhka tai jokin vakava rikos. Tässä kontekstissa on tärkeää, että poliisi tiedottaa asianmukaisesti, jotta yleisö voi ymmärtää tilanteen vakavuuden ja tarpeen yhteistyöhön.

Mielestäni poliisin tiedotus tässä tapauksessa olisi voinut olla selkeämpi.

Kun poliisi pyytää kansalaisilta apua etsintäkuulutetun henkilön löytämiseksi, on odotettavissa, että ihmiset haluavat tietää syyn tälle pyyntöön. Jos poliisi ei aio julkistaa lisätietoja tutkinnallisista syistä, tämä tulisi mainita heti suoraan tiedotteessa. Esimerkiksi yksinkertainen lausunto, kuten "Poliisi ei voi tässä vaiheessa antaa tarkempia tietoja tutkinnallisista syistä," olisi voinut estää tarpeetonta spekulaatiota ja kysymyksiä.

Tällainen tiedotuslinja olisi myös selkeyttänyt tilannetta ja vähentänyt epäluuloja poliisin toiminnan avoimuudesta. Vaikka poliisin tehtävänä on suojella tutkinnan koskemattomuutta ja yksilön oikeuksia, heidän on myös tärkeää varmistaa, että yleisö ymmärtää, miksi tietyt tiedot pidetään salassa. Tämä tasapaino on haastava, mutta välttämätön, jotta voidaan ylläpitää luottamusta viranomaisia kohtaan ja varmistaa kaikenlainen turvallisuus.

Poliisilta tapahtui jonkinlainen tiedotuskömmähdys tässä tapauksessa. Jatkossa poliisin olisi hyödyllistä sisällyttää kaikkiin tiedotteisiin maininta siitä, jos joitakin tietoja ei voida julkistaa tutkinnallisista syistä, jotta yleisölle välittyisi selkeä kuva tilanteesta ja sen vakavuudesta.