Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtajat koolla Kiovassa – Ukraina hakee kiireellistä vahvistusta ilmapuolustukseen

Kiovan kokouksen odotetaan johtavan yhteiseen vetoomukseen Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistamiseksi.  

Kello 22:46. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti

Pohjoismaiden ja Baltian maiden kahdeksan valtion johtajat ovat saapuneet sunnuntaina Kiovaan keskustelemaan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistamisesta. Kokouksessa ovat mukana Tanskan, Viron, Suomen, Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan ja Ruotsin johtajat.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen korosti Kiovassa Ukrainan kiireellistä tarvetta vahvistaa suojaa Venäjän ohjusiskuja vastaan.

– Ukrainan on kiireellisesti vahvistettava ilmapuolustustaan, Frederiksen totesi.

Keskusteluissa on määrä edistää niin sanottua ballististen ohjusten vastaista koalitiota, jonka tavoitteena on kehittää eurooppalainen moderni ohjuspuolustusjärjestelmä. Sen suunnittelussa hyödynnettäisiin sekä Ukrainan että Euroopan maiden olemassa olevaa osaamista ja kokemusta.

Yhtenä keskeisenä tavoitteena on nopeuttaa järjestelmän tuotantoa. Suunnitelmissa yhdistettäisiin ohjusten torjuntaan tarkoitettuja järjestelmiä ja lennokkien vastaiseen sodankäyntiin kehitettyjä ratkaisuja.

Kiovan tapaaminen järjestetään ennen maanantaina 24. elokuuta pidettävää kokousta, johon osallistuvat Zelenskyin lisäksi niin sanotun halukkaiden koalition johtajat. Kokoonpanoa ovat vetäneet Britannia, Ranska ja Saksa.

Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistaminen on noussut entistä kiireellisemmäksi kysymykseksi Venäjän viime viikkoina voimistuneiden pommitusten vuoksi. Zelenskyi keskusteli aiheesta myös lauantaina Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa.

Zelenskyi on toistuvasti vaatinut liittolaisilta nopeampia toimituksia erityisesti torjuntaohjuksiin. Hänen mukaansa myös ohjusten tuotantoon tarvittavien lisenssien ratkaisemista pitäisi vauhdittaa.

Kiovan kokouksen odotetaan johtavan yhteiseen vetoomukseen Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistamiseksi. Tavoitteena on samalla nopeuttaa eurooppalaisten puolustusratkaisujen tuotantoa ja lisätä kykyä torjua sekä Venäjän ohjuksia että laajoissa iskuissa käytettäviä lennokkeja.