Näkökulma: Nälkä on tuhoisa ase maailmanlaajuiseen vakauteen

Teksti: Nina Laakso

Nälkä on maailmanlaajuinen ongelma, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin maailmanlaajuisesti. Se on ongelma, jolla on kauaskantoisia seurauksia, ei vain yksilöille ja perheille, vaan kokonaisille kansoille ja maailmanlaajuiselle yhteisölle.

Nälkä on edelleen merkittävä haaste, sillä yli 690 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti koki aliravitsemusta vuonna 2019. 

YK.n mukaan vuoteen 2022 mennessä noin 735 miljoonaa ihmistä - tai 9.2 prosenttia maailman väestöstä - koki nälkää - joka on hämmästyttävä nousu vuoteen 2019 verrattuna.

Merkille pantavaa on ennuste, että yli 600 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii nälästä vuonna 2030.

Nälkä johtuu useista tekijöistä, kuten köyhyydestä, konflikteista ja ilmastonmuutoksesta. 

Köyhyys on yleisin nälänhädän aiheuttaja, sillä köyhyydessä elävillä ei ole varaa riittävästi ruokaan. Konfliktit häiritsevät ruoan tuotantoa ja jakelua, kun taas ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouden tuottavuuteen, mikä johtaa elintarvikepulaan. 

Nälkä vaikuttaa vakavasti fyysiseen terveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen, ja aliravitsemus johtaa kasvun hidastumiseen, immuunijärjestelmän heikkenemiseen ja kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen. 

Nälkä liittyy läheisesti köyhyyteen, ja köyhyydessä elävät kokevat todennäköisemmin nälkää. Nälkä vaikuttaa myös merkittävästi talouskasvuun ja kehitykseen, sillä on selvää ettei aliravitut ihmiset pysty työskentelemään tehokkaasti, mikä johtaa tuottavuuden menettämiseen. Riittämätön ravitsemus johtaa myös terveysongelmiin, lisää terveydenhuoltokustannuksia ja hidastaa talouskasvua. 

Nälkä jatkaa epätasa-arvoa, sillä köyhyydessä elävät eivät saa riittävästi ruokaa, mikä voi johtaa sosiaaliseen levottomuuteen ja poliittiseen epävakauteen.

On olennaisen tärkeää puuttua nälän taustalla oleviin syihin, kuten köyhyyteen, konflikteihin ja ilmastonmuutokseen, eikä vain hoitaa oireita. 

Tämä edellyttää hallitusten, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan koordinoituja toimia kestävien ratkaisujen luomiseksi tähän kiireelliseen ongelmaan.

Me kaikki haluamme, että perheillämme on tarpeeksi ruokaa syödäkseen sitä, mikä on lisäksi turvallista ja tarpeeksi ravitsevaa.

Nälkä on Suomessa myös ongelma jota ei saa ohittaa

Euroopan neuvoston komitea sekä lukuisat muut tahot on todennut jo vuosien ajan, että Suomen perusturva on osin riittämätön. Riittämätön perusturva on ihmisoikeusloukkaus ja eriarvoistaa kansalaiset.

Noin joka kymmenes lapsi asuu pienituloisessa taloudessa.

On sydäntä särkevää tietää, että on lapsia, jotka menevät nukkumaan nälkäisinä joka ilta. 

On lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia, joita näistä pilkataan. Näiden perheiden lapset ovat kertoneet tottuneensa pilkkaan, ja siihen, että aina ei ole ruokaa kotona. 

Vanhempien taloudelliset vaikeudet ja tähän liittyvä oireilu, johtavat usein siihen, että heidän lapsensa joutuvat huostaanotetuksi. Huostaanotettujen lasten mahdollisuus tyypilliseen lapsuuteen ja tavalliseen kehitysympäristöön, joillekin lapsille jää laitoksissa toteutumatta. 

Valitettavasti minulla ei ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon ikäihmisiä Suomessa elää köyhyydessä. On kumminkin yleisesti tiedossa että heitä olisi paljon.

Vuonna 2022 on tilastoitu, että Suomessa 770 000 henkilöä eli köyhyydessä ja syrjäytysriskissä. Tähän on otettu mukaan kaikki ikäryhmät.

Ihmisoikeuksien toteutuminen ei ole Suomessa vielä toteutunut, etenkään omien kansalaistensa suhteen. 

Köyhät ja pienituloiset eivät ansaitse kunnioitusta

On olemassa tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, että rikkaiden ihmisten asenteet köyhiä kohtaan voivat johtua stereotypioista ja ennakkoluuloista.  Jotkut ihmiset saattavat ajatella, että köyhät ovat itse syyllisiä tilanteeseensa, koska he eivät ole tehneet tarpeeksi töitä tai tehneet elämässään oikeita valintoja. 

Toiset saattavat ajatella, että köyhät ovat jollain tavalla vähemmän arvokkaita tai ansaitsevat vähemmän kunnioitusta. On myös mahdollista, että rikkaiden ihmisten asenteet köyhiä kohtaan johtuvat siitä, että he eivät ymmärrä köyhyyden syitä ja seurauksia.

On tärkeää toki muistaa, että kaikki ihmiset ovat yksilöitä, ja heidän asenteensa ja käyttäytymisensä voivat vaihdella suuresti, myös yhteiskuntamme päättäjissä. On tärkeää olla avoin ja ymmärtäväinen muita kohtaan, vaikka näkemykset eroaisivatkin omistamme.

Amerikkalainen elämäntyyli ei sovi Suomeen 

Amerikkalainen elämäntyyli on monella tapaa erilainen kuin suomalainen elämäntyyli, jossa kansalaisten odotetaan vastaavan täysin elämästään.

Ensinnäkin, amerikkalainen kulttuuri painottaa usein yksilöllisyyttä ja henkilökohtaista vapautta, kun taas suomalainen kulttuuri painottaa yhteisöllisyyttä ja vastuuta toisistaan. 

Yhteisöllisyyden katoaminen voi vaikuttaa yhteiskuntaan monin tavoin. Yhteisöllisyyden puute voi johtaa ja lisätä kansalaisten eriytymistä toisistaan.

Päättäjien toiminta voi jakaa kansan kahtia. Esimerkiksi, perussuomalaisia ja kokoomusta tällä hetkellä syytetään kansalaisten keskuudessa, kansan jakamisesta "hajoita ja hallitse" -otteella.

"Hajota ja hallitse" on poliittinen periaate, joka tarkoittaa hallittavien jakamista eri ryhmiin, joita sitten asetetaan tavalla tai toisella toisiaan vastaan. Tämän tavoitteena on estää yhtenäisen vaikutusvaltaisen ryhmittymän syntymistä, joka voisi haastaa vallanpitäjät. 

Niin tai näin, tärkeintä on että yhteiskunnastamme ei kadoteta poliittisella pelillä aitoa yhteisöllisyyttä, jossa vahvempi auttaa heikompaa tukemalla, myös yhteiskunnan tulee tukea taloudellisesti- ei syyllistämällä. Yhteiskunnan tukiverkkoja ei saa heikentää ymmärtämättömien vaatimuksesta. Poliitikoilla on tässä ratkaiseva rooli päätöksiä tehdessä. Suomi pysyköön perinteisenä Suomena, josta olemme saaneet tähän asti olla olla ylpeitä.