Näkökulma: Voiko EU tai sen jäsenmaat lähettää rauhanturvaajia Ukrainaan?

Vaikka EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on mahdollisuus lähettää rauhanturvaajia Ukrainaan, käytännössä päätös vaatisi useiden osapuolten suostumuksen. 

Kello 22:00. Teksti: Nina Laakso / 24-verkkolehti

Ukrainan sodan mahdollinen päättyminen ja sen jälkeinen turvallisuusjärjestely herättävät kysymyksiä rauhanturvaajien roolista. Voisiko Euroopan unioni (EU) tai sen yksittäiset jäsenmaat lähettää joukkoja Ukrainaan osana rauhansopimusta? Kuka lopulta päättää heidän sijoittamisestaan?

Rauhanturvaoperaatioiden perustaminen riippuu useista tekijöistä, kuten kansainvälisestä oikeudesta, poliittisesta tahdosta ja osapuolten suostumuksesta. EU ja sen jäsenvaltiot voivat osallistua rauhanturvatehtäviin useiden eri mekanismien kautta: 

YK:n rauhanturvaoperaatiot.  Perinteisesti YK vastaa laajamittaisista rauhanturvaoperaatioista. Jotta YK voisi lähettää joukkoja Ukrainaan, YK:n turvallisuusneuvoston tulisi hyväksyä päätös. Venäjä on kuitenkin turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja voi käyttää veto-oikeuttaan estääkseen YK:n mandaatin.

Euroopan unionin operaatio. EU:lla on oma yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, jonka kautta se voi lähettää sotilaallisia tai siviilirauhanturvaajia. Tämä edellyttää jäsenmaiden yksimielistä päätöstä.

Naton operaatio. Jos rauhansopimus tehdään Ukrainan, Venäjän ja länsimaiden kesken, Nato voisi teoriassa lähettää rauhanturvaajia, mutta tämä vaatisi jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän. Venäjä voisi kuitenkin pitää Naton joukkojen läsnäoloa provokaationa.

Kahdenväliset sopimukset. Yksittäiset maat voivat myös lähettää joukkoja suoraan Ukrainan hallituksen pyynnöstä. Tämä ei kuitenkaan olisi varsinaisesti rauhanturvaoperaatio, vaan pikemminkin kahdenvälinen sotilaallinen yhteistyö.

Mahdolliset esteet ja poliittinen todellisuus

Vaikka EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on mahdollisuus lähettää rauhanturvaajia Ukrainaan, käytännössä päätös vaatisi useiden osapuolten suostumuksen ja tasapainoilua geopoliittisten jännitteiden keskellä. Venäjä saattaa vastustaa EU- tai Nato-johtoisia joukkoja ja pitää niitä vihamielisenä läsnäolona.

Lisäksi rauhanturvaoperaation onnistuminen edellyttää, että kaikki konfliktin osapuolet,  mukaan lukien Venäjä ja Ukraina, hyväksyvät sen ehdot. Jos rauhansopimus solmitaan ilman YK:n tai laajemman kansainvälisen yhteisön hyväksyntää, yksipuoliset rauhanturvaoperaatiot voisivat kärjistää tilannetta entisestään.