Näkökulma: Suomen päätöksen vaikutukset sulkea neljä rajanylityspaikkaa  turvapaikanhakijoilta

Teksti: Nina Laakso

Suomen äskettäinen päätös sulkea neljä rajanylityspaikkaa, on herättänyt keskustelua sen vaikutuksista Venäjältä tuleviin turvapaikanhakijoihin. Jotkut väittävät, että tämä toimenpide parantaa Suomen kansallista turvallisuutta, ja vähentää maahanmuuttojärjestelmän taakkaa, kun taas toiset uskovat sen rikkovan kansainvälistä oikeutta ja saattavat vahingoittaa Suomen mainetta.

Rajanylityspaikkojen sulkeminen voi olla kansainvälisen oikeuden vastaista. Turvapaikanhakijalla on oikeus hakea turvapaikkaa mistä tahansa maasta, ja Suomi on kansainvälisen oikeuden mukaan velvollinen tarjoamaan heille pääsyn alueelleen. Estämällä heiltä tämän pääsyn, Suomi loukkaa heidän perusoikeuksiaan ja voi luoda muille maille kielteisen ennakkotapauksen. Tämä saattaa myös vahingoittaa Suomen mainetta ihmisoikeuksia kunnioittavana maana, millä voi olla negatiivinen vaikutus Suomen diplomaattisuhteisiin ja kansainväliseen asemaan.

Rajanylityspaikkojen sulkeminen ei myöskään välttämättä vähennä terroristien soluttautumisen tai laittoman maahanmuuton riskiä, ​​sillä tämä toiminta voi silti tapahtua muilla keinoin. 

Suomi voidaan nähdä myös Venäjän kohteena, joka voi hyödyntää tilannetta omien etujensa edistämiseksi. Tästä syystä rajanylityspaikkojen sulkeminen voi olla myös viesti Venäjälle, että Suomi suhtautuu kansalliseen turvallisuuteensa vakavasti. Tämä liike osoittaa, että Suomi on sitoutunut valvomaan rajojaan, eikä ole halukas olemaan kohde Venäjälle. 

Toisaalta sulkemalla rajanylityspaikat Suomi voidaan nähdä epäystävällisenä tai vihamielisenä Venäjää kohtaan. Tätä liikettä voidaan pitää myös yrityksenä eristää Venäjä, mikä voi johtaa entisestään jännitteisiin maiden välillä.

Suomen raja-asemien keskittäminen: kansainvälisen oikeuden rikkominen turvapaikanhakijoille?

Suomen päätös keskittää raja-asemansa turvapaikanhakijoille on herättänyt eettisiä huolenaiheita mahdollisen kansainvälisen oikeuden loukkauksen vuoksi. Näiden asemien keskittäminen voi vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden pääsyä oikeudellisiin palveluihin, johtaa pidempään säilöönottoaikaan ja aiheuttaa avoimuuden puutetta. 

Jotkut kuitenkin väittävät, että keskittäminen voi johtaa tehokkaampaan hakemusten käsittelyyn, parempaan tietoturvaan ja resurssien parempaan jakamiseen.

On tärkeää tasapainottaa keskittämisen mahdolliset edut kansainvälisen oikeuden mukaisten eettisten huolenaiheiden ja velvoitteiden kanssa, jotta turvapaikanhakijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti.  

Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita poliittisena aseena

Lähettämällä turvapaikanhakijoita Suomeen Venäjä voi painostaa Suomen hallitusta, kostaa Suomen tukea EU:n Venäjän vastaisille pakotteille ja testata Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä voidaan nähdä Venäjän tapana vahvistaa valtaansa ja vaikutusvaltaansa alueella, ja haastaa Suomen suvereniteettia. 

Lisäksi lähettämällä turvapaikanhakijoita Suomeen Venäjä voi luoda kielteisen yleisen käsityksen turvapaikanhakijoista Suomessa, mikä voi johtaa poliittisiin ja sosiaalisiin jännitteisiin. 

On kuitenkin tärkeää huomata, että Venäjällä on myös lakisääteinen velvollisuus käsitellä turvapaikkahakemukset, koska se on allekirjoittanut YK:n pakolaissopimuksen. 

On mahdollista, että Venäjällä ei välttämättä ole resursseja käsitellä kaikkia turvapaikkahakijoita. Lähes 3 miljoonan Ukrainan pakolaisen Venäjällä, saattaa olla vaikeuksia hallita pakolaisten määrää omien rajojensa sisällä. Lisäksi on mahdollista, että turvapaikanhakijat itse päättävät lähteä Suomeen parempien näkymien takia. Vaikka poliittisia motiiveja ei voida sulkea pois, on myös tärkeää ottaa huomioon kunkin turvapaikanhakijan oikeudellinen ja yksilöllinen tilanne. 

Turvapaikanhakijoiden lähettämisellä Suomeen, Venäjä voi myös haastaa EU:n kyvyn hallita maahanmuuttoa, heikentää EU:n solidaarisuutta ja yhteistyötä sekä luo jakautumista EU:n sisällä. Tämä voidaan nähdä Venäjän tapana heikentää EU:n vaikutusvaltaa alueella ja puolustaa omaa valtaansa. 

Venäjän turvapaikanhakijoiden lähettäminen Suomeen, on epäselvä ja  monimutkainen asia, johon liittyy varmasti monia tekijöitä. 

On joka tapauksessa tärkeää, että Suomi ja EU hoitavat yhdessä turvapaikanhakijakysymystä käytännöllisellä ja inhimillisellä tavalla, kunnioittaen samalla kaikkien osapuolten suvereniteettia ja oikeudellisia velvoitteita. 

Euroopan unionin jäsenenä Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää, joka määrittelee yhteiset säännöt ja menettelyt turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Tämä tarkoittaa, että Suomi ei voi täysin sulkea rajojaan turvapaikanhakijoilta.