Näkökulma: Poliittisen lakkojen vaikutuksia yritystoimintaan liioiteltu

Kello 16.00. Teksti: Nina Laakso

Viime aikoina on syyllistäen keskusteltu miten ay-liikkeet tuhoavat Suomen työmarkkinat. Yritykset tekee konkursseja ja yritysten toimintaa on jo jopa siirretty ulkomaille, tai jos ei vielä ole siirretty niin asia on vakavassa harkinnassa.

Suomessa poliittinen lakko on kestänyt alle kuukauden. Näin lyhyessä ajassa poliittiset lakot eivät yleensä suoraan aiheuta yritysten konkurssiaaltoa tai välitöntä siirtymistä toimintaa ulkomaille. Yritystoiminnan muutokset, kuten siirtymiset ulkomaille, ovat yleensä pitkän aikavälin päätöksiä, jotka perustuvat moniin tekijöihin, kuten markkinatilanteeseen, kilpailuympäristöön ja taloudellisiin näkymiin.

Useimmiten yritykset tekevät päätöksiä pitkän aikavälin strategioidensa pohjalta, eikä yksi lyhyt lakkojakso yleensä ole riittävä syy yrityksissä muuttaa toimintaa radikaalisti. Kuitenkin poliittisten lakkojen aiheuttama epävarmuus ja häiriöt voivat vaikuttaa yritysten päätöksentekoon ja investointeihin pidemmällä aikavälillä.

Konkurssiaalto tai siirtymät ulkomaille voivat johtua monista syistä, kuten markkinoiden muutoksista, kilpailupaineista, sisäisistä haasteista tai ulkoisista tekijöistä, kuten pitempi aikaisten lakkojen kaltaisista tapahtumista. On tärkeää tarkastella näitä tapahtumia laajemmassa kontekstissa ja ottaa huomioon kaikki niihin vaikuttavat tekijät.

On täysin mahdollista, että yritykset, jotka ovat jo olleet taloudellisissa vaikeuksissa ennen lakkoja, ajautuu konkurssiin tai ne ovat olleet harkitsemassa toimintojensa siirtämistä ulkomaille jo aiemmin, voivat käyttää lakkoja ja niiden aiheuttamaa epävarmuutta tekosyynä päätöksilleen. Tämä voi vahvistaa käsitystä, että lakot ovat suoraan aiheuttaneet yritysten toiminnan muutoksia, vaikka todellinen tilanne olisi jotain muuta.

Ay-liikkeet vastaavat voimakkaasti työmarkkinamuutoksiin ja sosiaaliturvaleikkauksiin työntekijöiden edustajana. 

SAK:n ja tasa-arvovaltuutetun mukaan hallituksen leikkaustoimet kohdistuu jo valmiiksi heikossa taloudellisessa asemassa oleville ja ennen kaikkea osa-aikatyötä tekeviin naisiin, yksinhuoltajiin ja lapsiin.

Osa-aikatyötä tekevän 300 euron sovitellun päivärahan suojaosuuden poisto koskee noin 52 000 henkilöä. Asumistuen leikkaus koskee 75 000 palkansaajakotitaloutta.

Menneisyyden työleiritkään eivät saaneet työhaluja kasvamaan.

Kuopiolainen kokoomuslainen kuntapoliitikko, Ylen toimittaja ja dosentti Pekka Niirasen väitöskirja "Työleirien saaristo. Työleirijärjestelmä Suomessa vuosina 1942–1944"  käsittelee vaiettuja työleirejä Suomessa jonne passitettiin muun muassa "työtä vieroksuvat"  miehet ja naiset. Leirille passittamiseen riitti esimerkiksi naapurin ilmoitus viranomaisille. Niirasen mukaan vuonna 1944 leirejä oli yhteensä 42 kappaletta. Vuonna 1942 Suomeen astui voimaan yleinen työvelvollisuuslaki. Työstä kieltäytyjät passitettiin näille työleireille, joista ei ollut hyötyä kansantaloudelle, leirit lisäsivät vain yhteiskunnalle kuluja.

Ylen haastattelussa vuonna 2022 Niiranen nostaa esiin viime vuosien työttömien olojen kiristämisistä, jotka hänen mukaansa ovat kaikuja menneestä. Työttömiltä vaaditaan entistä aktiivisempaa työnhakua ja jatkokouluttautumista samalla kun ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksamisaikaa on lyhennetty. 

Niiranen tiivistää haastattelussa näkemyksensä toteamalla, että on olemassa sukulaisajatus 1940-luvulta, että kaikkien tulisi tehdä työtä. 

Teoriassa kun ihmisiltä viedään etuisuudet, se lisää työhön hakeutumista toimeentulotulojen lisäämiseksi, mutta käytännössä asia on monimutkaisempi, ja tästä syystä itse en usko työllisyyden lisääntyvän sosiaaliturvaetuisuuksien leikkausten myötä,  mutta se lisää eriarvoisuutta, syrjintää ja köyhyyttä entisestään. Hallitus luo nykyajan "työleirit" ihmisten omiin koteihin. Monen yksilön ja perheen palkkatulot eivät aina riitä ruoan hankintaan muiden pakollisten kulujen jälkeen. On otettava huomioon myös että työnantajien työvoimapulapuheista huolimatta, suurimmalle osalle ihmistä ei ole työtä tarjolla, ei edes sitä osa-aikaista.