Näkökulma: Pääministeri Orpon käyttämä termi hybridihyökkäys vaatii pohdintaa
Teksti: Nina Laakso
Pääministeri Petteri Orpo käytti Ylen Ykkösaamussa termiä "hybridihyökkäys" Venäjän toimista Suomea vastaan. Venäjää syytetään turvapaikanhakijoiden lähettämisestä Suomeen.
Hybridihyökkäys ja hybridivaikuttaminen ovat termejä, joita käytetään kuvaamaan moniulotteisia toimia, joissa yhdistyvät perinteiset sotilaalliset keinot, informaatiovaikuttaminen ja muut epäperinteiset keinot. Vaikka nämä termit ovat samankaltaisia, niillä on hieman erilaisia painotuksia ja käyttötarkoituksia.
Hybridihyökkäys: Hybridihyökkäyksen (termi) käyttö voi antaa vaikutelman voimakkaammasta ja konkreettisemmasta uhan tasosta. Termi "hybridihyökkäys" viittaa usein laajempaan ja aggressiivisempaan toimintaan, joka sisältää perinteisiä sotilaallisia hyökkäyksiä ja samanaikaisesti epäperinteisiä keinoja, kuten informaatiovaikuttamista, taloudellista painostusta ja kyberhyökkäyksiä.
Hybridivaikuttaminen: Termi "hybridivaikuttaminen" on yleisempi käsite, joka kattaa monenlaisia epäperinteisiä keinoja vaikuttaa muiden maiden sisäisiin asioihin ilman suoranaista sotilaallista hyökkäystä. Hybridivaikuttaminen voi sisältää esimerkiksi disinformaatiokampanjoita, taloudellista painostusta, energiapolitiikan manipulointia ja muita ei-sotilaallisia keinoja.
Kumpi termi on "oikea" riippuu käytetystä määritelmästä ja kontekstista. Joissain yhteyksissä käytetään mieluummin termiä "hybridi" , joka kattaa sekä hyökkäyksen että vaikuttamisen näkökulmat. Käsitteiden tarkka määrittely ja niiden käyttö voivat vaihdella eri poliittisten ja tieteellisten tahojen välillä.
Pääministeri Orpon käyttämä termi "hybridihyökkäys" näyttää viittaavan voimakkaampaan ja suoraviivaisempaan toimintaan.
Suomen hallitus on aiemmin käyttänyt termiä "hybridivaikuttaminen" ja viitannut siihen, että Venäjä ohjaa turvapaikanhakijoita Suomeen. Termiä "hybridihyökkäys" ei ole aiemmin käytetty virallisesti, mutta se voi heijastaa halua korostaa tilanteen vakavuutta.
Voimakkaat ilmaisut julkisesti vaativat tarkkaa harkintaa, erityisesti kun kyseessä ovat kansainväliset suhteet ja ihmisoikeudet. Termien käyttö voi vaikuttaa kansalaisten käsityksiin ja mielikuviin sekä herättää kansainvälisen huomion. Ihmisoikeuksia kunnioittavan maan odotetaan toimivan vastuullisesti ja tarkoin harkiten ilmaisujensa suhteen.
On tärkeää, että myös viranomaiset käyttävät termejä, jotka tarkasti kuvaavat tilannetta. Hyvin harkittu ja tarkka kieli auttaa välttämään liiallista polarisaatiota ja pitää keskustelun rakentavana. Puhumattakaan siitä, ettei kansalaisten keskuudessa levitetä tarpeetonta konfliktin pelkoa.
Lopulta kysymys siitä, onko tilanne niin vakava, että voidaan puhua hybridihyökkäyksestä, riippuu useista tekijöistä, kuten tapahtumien monimutkaisuudesta, Venäjän tarkoitusperistä ja toiminnan pitkäaikaisista vaikutuksista.