Näkökulma: Ministeri Riikka Purran sanomiset vaatii perusteluja

Teksti: Nina Laakso

Vaikka ymmärrän, ministeri Riikka Purran blogikirjoituksessa ilmenevän, että turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö on huolenaihe, on tärkeää muistaa, että turvapaikanhakijat eivät ole laittomia, vaan he etsivät suojaa mahdollisilta vainoilta tai muusta syystä. Turvapaikanhakijoiden käsittelyyn liittyvät asiat ovat monimutkaisia ja vaativat hienovaraista lähestymistapaa.

Siirtolaiset eivät ole automaattisesti laittomia, vaikka he saapuvat maahan ja hakisivat turvapaikkaa paperittomina. Turvapaikanhakijalla on oikeus hakea turvapaikkaa, ja tämä oikeus on määritelty kansainvälisissä ihmisoikeuksien sopimuksissa. Jokaisella on oikeus hakea suojaa ja turvaa, jos hänellä on perusteltu pelko tai jokin muu syy.

Paperittomuus voi johtua monista syistä, kuten matkustusasiakirjojen menettämisestä tai niiden takavarikoimisesta. On tärkeää huomata, että turvapaikanhakijat eivät välttämättä voi tai uskalla hakea suojaa normaalien ja turvallisten reittien kautta.

Kansainväliset ihmisoikeusnormit suojaavat turvapaikanhakijoiden oikeutta hakea suojaa riippumatta heidän oleskelustaan tai maahantulotavastaan.

Väite, että laittomien maahantulijoiden kannustajana ja työntäjänä olisi Venäjä, vaikuttaa varsin yksinkertaistetulta. On tärkeää, että tällaiset väitteet perustuvat konkreettisiin todisteisiin ja avoimeen keskusteluun. Samoin on epäselvää, milloin Venäjästä olisi tullut Suomelle vihollismaa, ja tällainen luonnehdinta voi olla provosoiva ilman selkeitä perusteluja. 

Suomen kansallinen turvallisuus on tärkeä asia, ja sen suojeleminen edellyttää harkittuja toimia. On kuitenkin olennaista erottaa turvapaikanhakijat, jotka etsivät suojaa, ja poliittiset väitteet, joissa toinen valtio leimataan vihollismaaksi ilman selkeitä perusteluja, eli todisteita. 

On tärkeää, että myös turvapaikanhakijoihin kohdistuvat epäilyt liittyvät aina rikosoikeudelliseen menettelyyn. Oikeusjärjestelmämme perusperiaatteisiin kuuluu, ettei ketään voida pitää syyllisenä ilman oikeudellista näyttöä ja tuomiota. Epäily yksinään ei saisi olla perusteena oikeuksien riistämiselle, ellei ole vakuuttavia todisteita syyllisyydestä. Heidän syyttömyytensä tulee säilyä kunnes toisin todistetaan. Suomen hallitus ja sen jäsenet eivät voi toimia oikeuslaitoksena ja tuomareina. Ei myöskään yksittäiset virkamiehet.

Vaikka turvapaikanhakijoihin liittyvät epäilyt voivat olla huolestuttavia, on tärkeää noudattaa oikeudellisia menettelyjä ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus puolustaa itseään. 

Vapaan liikkumisen oikeus voi toki olla rajoitettu, esimerkiksi turvallisuusselvityksen ajaksi, mutta nämä rajoitukset tulisi määrittää oikeudenmukaisesti ja oikeudellisten periaatteiden mukaisesti. Tällainen lähestymistapa kunnioittaa yksilön oikeuksia samalla kun se turvaa yhteiskunnan turvallisuuden Venäjää ja muita vastaan.

Jotta voidaan saavuttaa tasapaino turvallisuuden ja ihmisoikeuksien välillä, olisi suotavaa, että hallitus ja sen jäsenet tarjoaisi avoimempaa tiedotusta ja perusteluja näkemyksilleen. Näin voitaisiin edistää turvallista keskustelua ja yhteisymmärrystä monimutkaisista kysymyksistä.