Näkökulma: Kansanedustajien sopeutumisraha – oikeudenmukaisuus vai etuoikeus?

Kansanedustajien sopeutumisraha ja asumistuki tulisi poistaa kokonaisuudessaan.  

Kello 10:15. Teksti: Nina Laakso / 24-verkkolehti

Suomessa kansanedustajille myönnettävä sopeutumisraha on herättänyt keskustelua erityisesti sen kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Sopeutumisraha on tarkoitettu kansanedustajille, jotka eivät työllisty edustajantoimen päättymisen jälkeen. Tuen määrä ja kesto vaihtelevat edustajantoimen pituuden mukaan.

Historiallisesti nämä järjestelyt on perusteltu sillä, että edustajantoimi voi päättyä äkisti vaalien myötä, ja että politiikka ei olisi houkuttelevaa, jos se johtaisi epävarmuuteen toimeentulosta. Aivan mutta mutta nykyisessä tilanteessa — kun leikkaukset kohdistuvat lähes yksinomaan muihin väestöryhmiin — moni näkee tämän "sisäpiirin turvaverkkona" ja onhan tämä moraalisesti ongelmallinen. 

Monet kansalaiset kokevat, että kansanedustajille myönnettävä sopeutumisraha on kohtuuttoman suuri verrattuna tavallisten kansalaisten saamiin työttömyys-ja sosiaalitukimuotoihin. Toisaalta kansanedustajien sopeutumisraha ja asumistuki tulisi poistaa kokonaisuudessaan. 

Jos kansanedustajat ja ministerit saavat huomattavasti suurempia sosiaalitukia kuin tavalliset kansalaiset, herää kysymyksiä siitä, onko tämä oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Kansalaisilla on oikeus odottaa, että yhteiskunnan tukijärjestelmät ovat oikeudenmukaisia ja tasapuolisia kaikille kansalaisille.

Lisäksi kansanedustajilla on oikeus myös muihin erilaisiin veronmaksajien rahoittamiin etuuksiin, joita ei myönnetä muille kansalaisille.

Kansanedustajat ja ministerit eivät ole työsuhteessa, vaan heidän asemansa perustuu edustajantoimeen. Sopeutumisrahan saaja ei ole velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Keva valvoo vain ansio- ja pääomatuloja, ei esimerkiksi aktiviteettia työnhaussa. Kevalla ei ole lain mukaan oikeutta valvoa yksittäisen kansanedustajan työtilannetta, työttömyyden syitä tai tulojen määrää. Kansanedustaja on velvollinen itse ilmoittamaan tulonsa sekä niissä tapahtuvat muutokset. 

Jos halutaan läpinäkyvämpi ja oikeudenmukaisempi järjestelmä, se on mahdollista ja mahdollisia keinoja voisivat olla:

- Kansanedustajien ja ministerien etuuksien ja eläkejärjestelmän yhdenmukaistaminen tavallisten palkansaajien kanssa.

- Asumiskorvausten ja muiden tukien ehtojen kiristäminen vastaamaan yleisiä tukikäytäntöjä.

- Riippumaton palkkio- ja etuustarkastuselin, joka päättäisi korotuksista ja leikkauksista, ei eduskunta itse.

On tärkeää, että kaikki kansalaiset voivat luottaa siihen, että yhteiskunnan tukijärjestelmät kohtelevat heitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.