Näkökulma: Kansalaisuuteen perustuva sosiaaliturva populistipuolueiden ohjelmaa
Jää täysin avoimeksi kysymys: kuinka moni niistä "vieraskielisistä" tuensaajista on jo Suomen kansalainen?
Kello 23:42. Teksti: Nina Laakso / 24-verkkolehti
Perussuomalaisten Joakim Vigelius totesi hiljattain, että maahanmuuton tulisi perustua työlle eikä tuille, ja että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä ei kestä nykyistä "sosiaaliperäistä maahanmuuttoa". Lausunto perustui siihen, että merkittävä osa toimeentulotuista ja muista etuuksista kohdentuu vieraskielisille.
On totta, että tilastot kertovat huolestuttavaa kieltä: liian moni maahanmuuttaja jää pitkäaikaisesti tukien varaan. Mutta tämän ongelman juurisyy ei ole itse maahanmuutto, vaan se, että Suomi ei ole onnistunut kotouttamaan ja työllistämään tulijoita riittävän tehokkaasti. Kotouttamisen, kielikoulutuksen ja työmarkkinoille pääsyn ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta niiden ratkaisemiseen ei ole löydetty johdonmukaista ja pitkäjänteistä politiikkaa.
Perussuomalaisten esittämä ratkaisu – sosiaaliturvan sitominen kansalaisuuteen – kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on ristiriitainen ja käytännössä epätarkoituksenmukainen. Hallitus, jossa perussuomalaiset itse istuvat, on samaan aikaan leikannut, samasta syystä sosiaaliturvaa kantasuomalaisilta. Miten uskottavaa on siis väittää, että kansalaisuuteen perustuva järjestelmä ratkaisisi sosiaaliturvamenoihin liittyvän ongelman, kun kantasuomalainenkaan ei työllisty, vaan päin vastoin leikkauksista huolimatta maamme työttömyys kasvaa hurjaa vauhtia - töitä ei ole tarjolla. Odotan sitä päivää kun pääministeri Orpo ei hämmästele sosiaalitukien käyttäjiä, oli ne Suomen kansalaisia, kantasuomalaisia tai maahanmuuttajia, vaan myöntää että hallitus on pahasti mokannut työllistämistavoitteessaan.
Nämä tilastot, työttömien lukumäärä heinäkuussa 2025 oli 339 200 henkilöä joista ulkomaalaisia työttömiä 54 235 henkilöä eivät näytä huolestuttavan perussuomalaisia kuin muitakaan hallituspuolueita. Kaikkineen työnhakijoita heinäkuussa 2025 oli yhteensä 532 892 henkilöä. Tähän on laskettu muun muassa osa-aikatyöntekijät ja työllistymistä edistävässä palvelussa olevat. Avoimia työpaikkoja oli 26 420 . Tilastot: Keha-keskus
Lisäksi jää täysin avoimeksi kysymys: kuinka moni niistä "vieraskielisistä" tuensaajista on jo Suomen kansalainen? Tämä olennainen tieto puuttuu julkisesta keskustelusta.
Jos sosiaaliturva rajattaisiin vain kansalaisille, se loisi monimutkaisen rinnakkaisjärjestelmän, jossa osa Suomessa pysyvästi asuvista ja veroja maksavista ihmisistä jäisi kokonaan turvaverkon ulkopuolelle. Perussuomalaiset eivät ole myöskään esittäneet laskelmia siitä, kuinka paljon tällaisella mallilla oikeasti säästettäisiin ja miten säästetty sosiaaliturva käytettäisiin– vai olisiko seurauksena vain lisää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, jotka pitkällä aikavälillä tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.
En löytänyt vahvistettuja tapauksia maista, joissa on jo otettu virallisesti käyttöön täysin kansalaisuuteen perustuva sosiaaliturva niin, että kaikki sosiaalietuudet olisivat vain kansalaisille. Sen sijaan löysin joitakin ehdotuksia, keskusteluja ja malleja, joissa tällaisia ideoita on tuotu esiin – mutta ei ole vielä selkeää esimerkkiä, jossa malli olisi vakiintunut käytännöksi sellaisessa muodossa kuin Suomessa perussuomalaisten ehdotus.
Useissa maissa nämä ideat ovat olleet osa populistipuolueiden ohjelmaa tai keskustelua – mutta usein ilman selkeitä, hyväksyttyjä lakeja, jotka olisivat täysin kansalaisuusperusteisia. Ehdotukset jäävät usein äänestäjien houkutteluun, mutta juridisesti ja käytännöllisesti ne törmäävät esteisiin.