Näkökulma: Gazan nälänhätä ei ole poliittinen mielipide – se on vakava ihmisoikeuskriisi
GHF:n jakelupaikoille menevät ihmiset tietävät, että heillä on yhtä suuri mahdollisuus saada säkillinen jauhoja kuin luoti päähänsä.
Kello 9:57. Teksti: Nina Laakso / 24-verkkolehti
Kansanedustaja Atte Kalevan (kok.) hämmästely siitä, kuinka "pulskassa kunnossa" olevat gazalaisäidit voivat kantaa nälkiintyneitä lapsiaan, ei ole vain loukkaavaa – se on myös vaarallisen harhaanjohtavaa. ( HS 25.7)
Gazan humanitaarinen kriisi ei ole mielipidekysymys. Se on kansainvälisesti tunnustettu ja dokumentoitu todellisuus, jonka olemassaolosta ovat kertoneet esimerkiksi YK, WHO, Lääkärit ilman rajoja ja Punainen Risti. Kyse ei ole Hamasin propagandasta, vaan todellisuutta nälkää näkevistä lapsista, nälkään kuolleista lapsista, raunioituneista sairaaloista ja kymmenistä tuhansista kuolleista siviileistä.
Nälänhädän lääketieteellinen todellisuus ei perustu äidin kehon ulkonäköön. Nainen, äiti voi olla aliravittu ja samaan aikaan "pulskassa kunnossa". On yksinkertaistavaa ja epäinhimillistä käyttää tällaisia ulkonäköön perustuvia huomioita argumenttina koko kansan kärsimyksen kyseenalaistamiseksi.
GHF:n jakelupaikoille menevät ihmiset tietävät, että heillä on yhtä suuri mahdollisuus saada säkillinen jauhoja kuin luoti päähänsä.
Lääkärit ilman rajoja mukaan "kahden viime kuukauden aikana yli 1000 ihmistä on tapettu ja yli 7200 loukkaantunut heidän yrittäessään hakea ruokaa. Suuri osa verilöylyistä on tapahtunut Yhdysvaltain tukeman ja rahoittaman GHF:n jakelupaikoilla".
Kalevan lausunto kertoo hänen poliittisesta priorisoinnistaan: myötätunto ja moraalinen suuntautuminen ovat vahvasti Israelin puolella, ja mahdollinen kritiikki Israelia kohtaan ilmaistaan varovaisesti ja ehdollisesti. Tätä ohjaa poliittinen pelko.
Kansanedustajan tehtävä on arvioida kriisejä tosiasioiden ja ihmisoikeuksien pohjalta – ei spekulatiivisen epäluulon tai vihjailun varassa. Siviilien kärsimystä ei tulisi mitata sen mukaan, kuka on konfliktissa liittolainen tai vihollinen.
Gazan tilanne vaatii myötätuntoa, ihmisoikeuslähtöistä ajattelua ja poliittista rohkeutta – ei retorista vähättelyä. Se vaatii rohkeutta jota osalla kansanedustajistamme ja Suomen hallituksella ei ole!