Näkökulma: " Demokraattisesti vaalilla valittu hallitus "

07.03.2024

Kello 1.13. Teksti: Nina Laakso

Viime aikoina olen törmännyt useasti lauseeseen " demokraattisesti vaalilla valittu hallitus".  Voi olla validi (oikeampi) näkökulma sanoa, että hallituksen valitsevat pääministeri ja eduskunta, eivät suoraan kansalaiset. Pääministeri valitsee hallituksensa ministerit, ministerit tulevat eri puolueista, joten siinä mielessä voidaan sanoa, että se heijastelee vaalien tulosta. 

Moni äänestäjä saattaa äänestää henkilöä sen sijaan, että painottaisi puolueen merkitystä, seuraavissa vaaleissa kansanedustajaehdokkaat voisivatkin tuoda  puoluettaan paremmin esiin ja ennen kaikkea vähemmän ympäripyöreästi puolueensa agendaa. 

Eduskuntavaalien tulokset heijastelevat kansalaisten ääniä, ja suurin puolue äänillään saa vastuun hallituksen muodostamisesta, joka koostuu eri eduskuntapuolueista. Yhteistyökyky hallituksen sisällä on avainasemassa, jotta eri puolueet voivat tehdä päätöksiä, jotka hyödyttävät laajemmin kansalaisia.

Hallituksen tulisi pystyä työskentelemään eri mielipiteiden kanssa ja tekemään päätöksiä, jotka hyödyttävät kaikkia kansalaisia, tämä on tärkeää. Tämä vaatii joustavuutta ja keskustelua eri näkökulmien välillä. Avoimuus ja vastuu hallituksen toimista ovat keskeisiä tekijöitä, jotta kansalaiset voivat luottaa päätöksentekoon.

Mielestäni hallituksen jäsenten tulisi jättää oma puoluepolitiikka taka-alalle ja toimia enemmän virkamiesten näkemysten ja eri tutkimustulosten mukaisesti, tämä korostaa teknokraattista lähestymistapaa päätöksentekoon. Tällainen asenne voisi edistää faktoihin perustuvaa päätöksentekoa, ja esimerkiksi eri virkamiehet ja järjestöt edustavat monipuolisesti erilaisia näkökulmia ja tietoa.

Pitäisikö ministereiden luopua puolueensa jäsenyydestä kuten presidentin?

Ministereiden puoluejäsenyyden rajoittaminen voisi vaikuttaa hallituksen päätöksentekokykyyn ja avoimuuteen positiivisesti. Toisaalta se voisi myös vähentää poliittisen moninaisuuden tuomaa rikkautta päätöksenteossa. 

Se voisi lisätä päätöksenteon riippumattomuutta puoluepolitiikasta ja mahdollisesti tuoda mukaan laajemman näkökulman päätöksentekoon. Samalla se voisi kuitenkin haastaa perinteistä puoluejärjestelmää ja sen tehokkuutta hallituksen toiminnassa.

Puoluekuri vähentää demokratiaa?

Puoluekurin poistaminen voisi edistää kansanedustajien itsenäisempää päätöksentekoa ja mahdollistaa eri näkemysten paremman huomioimisen. Tämä voisi tuoda monipuolisuutta päätöksentekoon ja edistää avoimuutta poliittisessa ilmapiirissä.

Puoluekurilla tarkoitetaan sitä, että puolueet voivat asettaa jäsenilleen tiukkoja ohjeita äänestyskäyttäytymisestä. Kansanedustajat ja muut puolueen jäsenet äänestävät puolueen linjan mukaisesti, vaikka heidän henkilökohtainen mielipiteensä olisi toinen.

Samalla painostukset faktoihin ja tutkimustuloksiin on erittäin tärkeää. Eduskunta on paikka, jossa eri näkemyksiä tulisi yhdistää yhteisten ratkaisujen löytämiseksi, ja päätöksenteon tulisi todellakin olla avointa ja yhteistyöhenkistä.

Lakot muutos parempaan päätösten tekoon?

Lakot ovat voimakas signaali siitä, että kansalaiset ja ammattiyhdistysliikkeet kokevat, etteivät heidän näkemyksensä ja huolensa ole saaneet riittävää huomiota hallituksen päätöksenteossa. Lakko voi olla viimesijainen keino saada kansalaisten näkökulma huomioiduksi. Se ei ole väärin, se on demokratiaa.

On tärkeää ja toivottavaa, että hallitus ja ammattiyhdistysliikkeet pystyvät löytämään yhteisen pohjan, jossa kansalaisten edut ja tarpeet otetaan huomioon.

Kunnioittava neuvottelu ja aito vuoropuhelu ovat avainasemassa, kun etsitään ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkien osapuolten etuja. Yritysten ja työntekijöiden roolin tasapainottaminen on tärkeää, sillä molemmat osapuolet ovat yhtä keskeisiä talouden toimijoita. 

On varmasti totta että yhteiskunnassa pitää tehdä leikkauksia, mutta uskon myös että leikkauskohteet ovat väärät jos ne tulevaisuudessa tuottavat yhteiskunnalle enemmän kustannuksia. 

Hölmöläiset leikkasivat täkin yläpäästä ja ompelivat sen alapäähän saadakseen siihen lisää pituutta. 

Väärin kohdistunut leikkauspolitiikka voi olla verrattavissa tähän tilanteeseen seuraavilla tavoilla:

Tehottomuus ja resurssien hukka: Jos täkkiä leikattiin ja ommeltiin uudelleen ilman selkeää tarkoitusta tai hyötyä, se voi symboloida poliittisia päätöksiä, jotka eivät ole tehokkaita tai jotka tuhlaavat yhteisiä resursseja.

Lyhytnäköisyys: Täkin leikkaaminen yläpäästä ja ompelu alapäähän voi olla impulsiivinen teko ilman pitkän aikavälin suunnitelmaa. Samoin väärin kohdistunut leikkauspolitiikka voi johtua lyhytnäköisistä päätöksistä, jotka eivät ota huomioon pitkän aikavälin vaikutuksia.

Epäjohdonmukaisuus: Täkin leikkaaminen ja ompelu voi olla ristiriidassa sen alkuperäisen tarkoituksen kanssa. Samalla tavalla väärin kohdistunut leikkauspolitiikka voi olla ristiriidassa yhteiskunnan tarpeiden ja tavoitteiden kanssa.