Näkökulma: Auttaako kovemmat rangaistukset rikollisuuden poistamiseen?

Teksti: Nina Laakso

Rikollisuus ja rangaistus on aina ollut kiistanalainen kysymys. 

Monet ihmiset uskovat, että kovemmat rangaistukset ovat välttämättömiä rikosten poistamiseksi, kun taas toiset väittävät, että painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisyssä rangaistuksen sijaan. 

Ovatko kovemmat rangaistukset tehokas ratkaisu rikosongelmaan? Tutkin argumentteja kovempien rangaistusten puolesta, mukaan lukien niiden potentiaali potentiaalisten rikollisten pelotteena,  niiden kykyä suojella yhteiskuntaa, kykyä auttaa uhreja ja heidän perheitä. Tutkin myös vasta-argumentteja, mukaan lukien mahdollisuutta, että kovemmat rangaistukset eivät ehkä toimi pelotteena kaikille mahdollisille rikollisille, että ne voivat heikentää rikosten ehkäisyä ja että ne eivät ehkä auta uhreja ja heidän perheitään.

Kovemmat rangaistukset toimivat pelotteena mahdollisille rikollisille.

Rangaistuksen pelko voi estää yksilöitä tekemästä rikoksia, ja vahva oikeusjärjestelmä voi luoda lain ja järjestyksen kulttuurin. Kun potentiaaliset rikolliset tietävät, että he kohtaavat ankaran rangaistuksen teoistaan, he saattavat miettiä kahdesti ennen rikoksen tekemistä. Kovemmat rangaistukset voivat myös lähettää viestin siitä, että rikollisuutta ei suvaita, mikä voi auttaa estämään muita tekemästä vastaavia rikoksia.

Kovemmat rangaistukset eivät kuitenkaan välttämättä toimi pelotteena kaikille mahdollisille rikollisille. Joitakin henkilöitä ei ehkä pelota rangaistuksen uhka, varsinkin jos he ovat epätoivoisissa tilanteissa. Lisäksi kovemmat rangaistukset eivät ehkä puutu rikollisuuden taustalla oleviin syihin, kuten köyhyyteen, koulutuksen puutteeseen ja mielenterveysongelmiin. Itse asiassa ankarammat rangaistukset voivat vaikuttaa suhteettoman paljon syrjäytyneisiin, jotka todennäköisemmin kohtaavat nämä taustalla olevat ongelmat.

Kovemmat rangaistukset voivat suojella yhteiskuntaa.

Kovemmat tuomiot väkivaltarikoksista voivat pitää vaaralliset ihmiset poissa kaduilta, ja pidemmät vankeusrangaistukset voivat tarjota enemmän aikaa kuntoutumiseen. Kovemmat rangaistukset voivat myös lähettää viestin, että yhteiskunta arvostaa turvallisuutta, mikä voi auttaa vähentämään rikollisuutta. 

Pelkästään rangaistukseen keskittyminen voi kuitenkin heikentää pyrkimyksiä estää rikollisuutta. Ennaltaehkäisyllä voidaan puuttua rikollisuuden perimmäisiin syihin, kuten köyhyyteen ja koulutuksen puutteeseen. Muun muassa koulutus ja työharjoittelu, sekä matalan kynnyksen terveys-ja sosiaalipalvelut voivat tarjota yksilöille vaihtoehtoja rikollisuudelle, mikä vähentää todennäköisyyttä ryhtyä rikolliseen toimintaan. Pelkästään rangaistukseen keskittyminen voi jatkaa rikosten ja rangaistuksen kierrettä sen sijaan, että puututtaisiin rikollisen toiminnan taustalla oleviin ongelmiin.

Kovemmat rangaistukset voivat auttaa uhreja ja heidän perheitä. 

Kovemmat tuomiot voivat tarjota oikeuden tunteen niille, joille on tehty vääryyttä, ja ankarat rangaistukset voivat auttaa uhreja ja heidän perheitään selviytymään rikoksen aiheuttamasta traumasta. Kovemmat rangaistukset voivat myös lähettää viestin siitä, että yhteiskunta tukee uhreja ja heidän perheitään, mikä voi auttaa vähentämään rikosten tunnekuormitusta.

Kovemmat rangaistukset eivät kuitenkaan välttämättä auta uhreja ja heidän perheitään. 

Kovemmat tuomiot eivät välttämättä tarjoa emotionaalista paranemista uhreille ja heidän perheilleen, jotka saattavat edelleen kamppailla rikoksen aiheuttamien traumojen kanssa. Oikeusjärjestelmä voi olla hidas ja arvaamaton, mikä aiheuttaa lisää traumoja uhreille ja heidän perheilleen. Lisäksi kovemmat rangaistukset eivät välttämättä ratkaise rikollisuutta edistäviä systeemisiä ongelmia, kuten köyhyyttä ja koulutuksen puutetta.

Kysymys siitä, poistavatko kovemmat rangaistukset rikollisuuden, on monimutkainen. Vaikka on olemassa päteviä perusteita kovempien rangaistusten puolesta, mukaan lukien niiden potentiaali potentiaalisten rikollisten pelotteena, ja niiden kyky suojella yhteiskuntaa, on myös päteviä vasta-argumentteja. Pelkästään rangaistukseen keskittyminen voi heikentää pyrkimyksiä estää rikollisuutta, ja kovemmat rangaistukset eivät välttämättä auta uhreja ja heidän perheitään. Lopulta paras ratkaisu rikosongelmaan käsittää todennäköisesti rangaistuksen ja ennaltaehkäisyn yhdistelmän, jossa käsitellään rikollisen toiminnan taustalla olevia kysymyksiä ja ongelmia, ja samalla saatetaan rikolliset vastuuseen teoistaan.