Korruptio syvenee myös demokratioissa – Suomella parantamisen varaa
Hyvän hallinnon ja vastuullisen johtajuuden puute toistuu liian usein, vaikka maailmassa tarvittaisiin päinvastoin vahvoja ja riippumattomia instituutioita.
Kello 9:26. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti
Kansainvälinen korruptionvastainen järjestö Transparencia Internacional julkaisi tänään tiistaina tuoreimman Korruption havaintoindeksinsä (CPI), joka piirtää synkän kuvan maailman kehityksestä. Vuoden 2025 tietoihin perustuva raportti osoittaa, että korruptio on lisääntymässä erityisesti demokraattisissa maissa aikana, jota leimaa kasvava piittaamattomuus kansainvälisestä oikeudesta.
Indeksissä maat arvioidaan asteikolla 0–100, jossa korkeampi pistemäärä tarkoittaa vähäisempää koettua korruptiota. Kaikkien maiden keskiarvo on laskenut 42 pisteeseen, mikä on yhden pisteen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Järjestön mukaan kehitys korostaa tarvetta suojella yleistä etua sekä vahvistaa vastuullista hallintoa ja poliittista johtajuutta.
Raportin mukaan yli kaksi kolmasosaa arvioiduista 182 maasta ei kykene hillitsemään korruptiota ja jää alle 50 pisteen. Erityisen silmiinpistävää on se, että huippuluokkaan yltävien maiden määrä on romahtanut: vielä kymmenen vuotta sitten yli 80 pisteen maita oli 12, nyt enää viisi.
Vertailun kärjessä jatkavat Tanska (89), Suomi (88) ja Singapore (84). Häntäpäähän sijoittuvat Venezuela (10), Somalia (9) ja Etelä-Sudan (9), joissa korruptio on raportin mukaan järjestelmällistä ja läpäisee kaikki hallinnon tasot. Sama ilmiö näkyy monissa autoritaarisissa valtioissa, kuten Azerbaidzanissa (30).
Transparencia Internacional kiinnittää huomiota myös kansalaisyhteiskunnan tilan kaventumiseen. Useissa maissa – kuten Georgiassa, Indonesiassa, Perussa ja Tunisiassa – hallitukset ovat kiristäneet järjestöihin kohdistuvaa sääntelyä, rajoittaneet rahoitusta ja jopa pyrkineet purkamaan valtaa valvovia kansalaisjärjestöjä. Kehitystä on usein säestänyt mustamaalaus ja painostus, mikä vaikeuttaa journalistien, aktivistien ja ilmiantajien mahdollisuuksia paljastaa väärinkäytöksiä.
Sijoitusten osalta noin sata maata pysyi ennallaan, 50 heikensi asemiaan ja vain 31 paransi tulostaan edellisvuoteen verrattuna. Erityisen huolestuttavana järjestö pitää korruption kasvua vakiintuneissa demokratioissa. Yhdysvallat sai 64 pistettä, Kanada 75, Uusi-Seelanti 81, Iso-Britannia 70, Ranska 66 ja Ruotsi 80.
Espanja sijoittuu keskikastiin 55 pisteellä, mikä on piste vähemmän kuin vuotta aiemmin. Maa jää näin jälkeen muun muassa Grenadasta, Saudi-Arabiasta, Ruandasta, Botswanasta ja Israelista.
Järjestön mukaan hyvän hallinnon ja vastuullisen johtajuuden puute toistuu liian usein, vaikka maailmassa tarvittaisiin päinvastoin vahvoja ja riippumattomia instituutioita. Toisaalta raportissa muistutetaan, ettei korruptio ole väistämätöntä: osa maista on onnistunut parantamaan tilannetta määrätietoisilla lainsäädännöllisillä ja institutionaalisilla uudistuksilla.
Transparencia Internacionalin puheenjohtaja François Valerian korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Hänen mukaansa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä on puolustettava avoimuuden, tilivelvollisuuden ja ihmisoikeuksien avulla erityisesti aikana, jolloin osa valtioista sivuuttaa kansainväliset normit.
Raportin erillisessä osiossa nostetaan esiin myös median rooli ja siihen kohdistuvat riskit. Vuodesta 2012 lähtien on tapettu 829 toimittajaa, joista 150 raportoi korruptiotapauksista konfliktialueiden ulkopuolella. Vuonna 2025 viisi toimittajaa sai surmansa tämän työn vuoksi. Yli 90 prosenttia murhista tapahtui maissa, joiden korruptioindeksi on alle 50, kuten Brasiliassa, Intiassa, Meksikossa, Pakistanissa ja Irakissa – maissa, joita pidetään erityisen vaarallisina journalismin harjoittamiselle.
Suomi kärkisijoilla, mutta korruption ehkäisyssä tunnistetaan rakenteellisia puutteita
Suomi sijoittuu Transparencia Internacionalin tuoreessa Korruption havaintoindeksissä toiselle sijalle 88 pisteellä, mutta raportti ja siihen liittyvät analyysit osoittavat, että myös korkealle sijoittuneissa maissa on selkeitä kehittämiskohteita.
Suomessa korruptio ilmenee harvoin suorana lahjontana, mutta riskejä liittyy erityisesti epävirallisiin verkostoihin, esteellisyyksien tulkintaan sekä poliittisiin ja hallinnollisiin nimitysprosesseihin. Asiantuntijoiden mukaan nämä rakenteelliset ilmiöt heikentävät päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja voivat pitkällä aikavälillä rapauttaa luottamusta julkiseen valtaan.
Raportin mukaan avoimuuden lisääminen on keskeistä myös Suomessa. Lobbaustoiminnan sääntely ja valvonta eivät vielä kata kaikkia vaikuttamisen muotoja, ja päätöksenteon perustelujen julkisuus vaihtelee hallinnonaloittain. Lisäksi riippumattoman valvonnan ja median mahdollisuudet seurata vallankäyttöä nähdään keskeisinä tekijöinä korruption ennaltaehkäisyssä.
Transparencia Internacional korostaa, että korkea sijoitus ei tarkoita pysyvää tilannetta. Järjestön mukaan korruption torjunta edellyttää jatkuvaa lainsäädännön, hallinnon ja institutionaalisten käytäntöjen kehittämistä myös niissä maissa, joissa korruption taso on kansainvälisesti vertailtuna matala.