Kolumni: Se 50 prosentin myytti – ja miksi osa-aikatyö ei aina kannata vaikka sen pitäisi

Työnteko kannattaa – mutta ei aina heti, eikä aina rahassa mitattuna.  

Kello 14:00 Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti

Suomalaisessa työpoliittisessa keskustelussa toistuu lause, joka kuulostaa rauhoittavalta: "Työnteko kannattaa aina."

Se ei ole aivan totta – ainakaan jos puhutaan rahasta tässä ja nyt.

Työttömyysturvan sovittelujärjestelmä tekee työn vastaanottamisesta matemaattisesti monimutkaista. Jokainen ansaittu euro vähentää etuutta, ja päälle tulevat verot, asumistuen leikkaukset sekä arjen kulut. Tämä on jäänyt huomioimatta keskusteluissa ja uutisoinnissa. Lopputulos ei ole 50–50, vaan usein jotain aivan muuta.

Esimerkiksi 300 euron kuukausipalkka ei tarkoita 150 euron "nettohyötyä", kuten helposti annetaan ymmärtää. Kun vero, työmatkakulut ja asumistuen mahdollinen muutos lasketaan mukaan, todellinen hyöty voi kutistua kymmeniin euroihin – tai kadota kokonaan, eli osa-aikainen palkkatyö ja soviteltu päiväraha vie tulot miinukselle.

Kun asumistuki otetaan mukaan, kuva monimutkaistuu entisestään. Tuki ei reagoi heti, mutta se reagoi väistämättä. Tulojen kasvaessa tukien osuus pienenee, usein juuri siinä vaiheessa, kun osa-aikatyön pitäisi alkaa "kannattaa".

Syntyy ilmiö, jota voisi kutsua harmaaksi vyöhykkeeksi, tilanteeksi, jossa työ lisää tuloja vain vähän suhteessa käytettyyn aikaan ja vaivaan.

Karkeasti voidaan sanoa, että:

- hyvin pienet tulot eivät juuri paranna tilannetta

- keskitasolla hyöty on epävarma

- vasta noin 600–1000 euron kuukausituloilla työ alkaa parantaa taloudellista asemaa

- 1600 euroa kuukaudessa on jo selvästi kannattavampaa ja soviteltua päivärahaa ei makseta.  ( Luvut ovat brutto, josta ei ole vähennetty lakisääteisiä menoja eikä esimerkiksi työmatkakuluja) 

Päivärahaan liittyen julkisuudessa esitetty "saat aina 50 % palkasta" on totta mutta tämä on bruttolaskelma, ja sellaisenaan se on vähintäänkin harhaanjohtava, jos puhutaan siitä mitä oikeasti jää käteen. 

Tämä ei tarkoita, etteikö osa-aikatyötä kannattaisi tehdä. Se voi olla tie pysyvämpään työhön, arki rytmiin ja ammatin ylläpitoon ja osaamiseen. Mutta puhtaasti eurojen näkökulmasta kannustin ei ole niin yksiselitteinen kuin poliittisessa puheessa usein annetaan ymmärtää.

Ehkä rehellisempi tapa sanoa asia olisi tämä: suojaosan poisto vei työttömiltä kannustimet ottaa vastaan pätkätöitä.

Työnteko kannattaa – mutta ei aina heti, eikä aina rahassa mitattuna. Ja juuri siinä "ei aina" -kohdassa käydään todellinen keskustelu työmarkkinoiden kannustimista.