Kolme vuotta kestänyt sota: Venäjän ja Ukrainan konflikti syvenee ilman ratkaisevaa apua
Konflikti on aiheuttanut valtavia menetyksiä molemmille osapuolille.
Kello 11:12 Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saavuttamassa kolmannen vuosipäivänsä, eikä ratkaisevaa voittoa ole saavutettu kummaltakaan osapuolelta. Konflikti on viime kuukausina kiihtynyt merkittävästi, kun rintamalinjat ovat liikkuneet ja hyökkäykset yleistyneet. Ukrainan joukot ovat avanneet uuden rintaman Venäjän puolella Kurskin alueella, ja molemmat maat ovat siirtäneet katseensa Yhdysvaltain uuden presidentin, Donald Trumpin, tulevaan politiikkaan.
Sodan kiihtyminen ja Venäjän hyökkäykset
Armed Conflict Location and Event Data Project (ACLED) -järjestön mukaan taistelut ovat lisääntyneet keskimäärin 63 prosenttia verrattuna vuoteen 2023. Venäjän joukot ovat ottaneet strategisia alueita, kuten Avdivkan kaupungin Donetskissa, ja edenneet kohti tärkeää logistiikkakeskusta Pokrovskiä. Venäjä on myös laajentanut hyökkäyksiään kauas etulinjojen ulkopuolelle, kohdistuen kriittiseen infrastruktuuriin ja aiheuttaen laajaa tuhoa. Nämä hyökkäykset ovat lisänneet huolta mahdollisista sotarikoksista.
Kurskin uusi rintama
Ukraina avasi elokuussa uuden rintaman Kurskin alueella Venäjän puolella. Presidentti Volodymyr Zelenskyi perusteli tätä siirtoa pyrkimyksellä luoda puskurivyöhyke ja lisätä Ukrainan mahdollisuuksia sotavankien vaihtoon. Ukraina on lisäksi laajentanut toimintakykyään käyttämällä miehittämättömiä lennokkeja, joilla on tehty iskuja jopa Moskovaan.
Liittolaisuudet ja kansainvälinen paine
Kurskin rintama on myös korostanut Venäjän liittolaisuuksia. Putin solmi vuonna 2024 sotilasyhteistyösopimuksen Pohjois-Korean Kim Jong- unin kanssa, mikä on tuonut tuhansia pohjoiskorealaisia sotilaita Venäjälle. Venäjä on myös saanut tukea Kiinalta ja Valko-Venäjältä, jossa aiotaan vuonna 2025 ottaa käyttöön hypersonisia Oreshnik-ohjuksia.
Samaan aikaan Ukraina on pyrkinyt vahvistamaan suhteitaan EU:hun ja Natoon. EU-jäsenyysneuvottelut ovat käynnissä, mutta Naton jäsenyys on edelleen vastatuulessa. Ukrainan saama sotilaallinen ja taloudellinen tuki, kuten F-16-hävittäjät ja ATACMS-ohjukset, on kuitenkin jatkunut.
Trumpin paluu ja sen vaikutukset
Donald Trumpin tammikuussa 2025 alkava presidenttikausi luo uusia epävarmuuksia Ukrainan tukemiseen. Trump on aiemmin syyttänyt Zelenskyitä sodan kärjistämisestä ja luvannut neuvotella konfliktin loppumisesta. Hänen linjansa eroaa edeltäjänsä Joe Bidenin politiikasta, joka mahdollisti merkittävän aseavun Ukrainalle.
Lukuisat uhrit ja jatkuva epävarmuus
Konflikti on aiheuttanut valtavia menetyksiä molemmille osapuolille. Moskova väittää Ukrainan kokeneen yli miljoona uhria sodan alusta lähtien, kun taas Ukraina raportoi noin 360 000 venäläisestä uhrista. Näitä lukuja on vaikea vahvistaa riippumattomasti.
Vaikka sota jatkuu ilman selkeää ratkaisua, kansainvälisen politiikan ja uusien strategioiden odotetaan muokkaavan sen seuraavia vaiheita. Ukrainan tavoitteena on edelleen vahvistaa asemiaan ja lisätä kansainvälistä painostusta Venäjää vastaan, samalla kun Venäjä pyrkii pitämään kiinni strategisesti tärkeistä valloituksistaan.