Käteinen pitää pintansa Euroopassa – digieuro kiinnostaa, mutta epävarmuus jarruttaa käyttöönottoa

Teknologiayhtiöihin luottamus on vähäistä – vain neljä prosenttia olisi valmis antamaan maksutietonsa esimerkiksi Applelle tai Googlelle. 

Kello 12:05. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti

Euroopassa käteisen käyttö on jatkanut tasaista laskuaan viime vuosina, mutta se ei ole katoamassa – päinvastoin, monissa maissa sen asema on edelleen vahva. Konsulttiyhtiö BearingPointin tuoreen maksututkimuksen mukaan erityisesti Saksa ja Itävalta pitävät kiinni käteisestä maksamisesta, kun taas Pohjoismaissa siirtymä digitaalisiin maksuihin on edennyt pisimmälle.

Tutkimuksen mukaan käteistä käytetään eniten Saksassa, 73 prosenttia ja Itävaltassa 71 prosenttia. Näissä maissa erityisesti yli 55-vuotiaat suosivat käteistä, mutta yllättäen myös nuoret aikuiset pitävät siitä kiinni: 18–24-vuotiaista jopa 64 prosenttia Saksassa ja 57 prosenttia Itävallassa käyttää käteistä usein.

Sen sijaan Pohjoismaissa käteinen on selvästi vähemmän käytössä. Ruotsissa käteistä käyttää vain 25 prosenttia vastaajista, Tanskassa 32 prosenttia ja Suomessa 42 prosenttia.

Käteinen ei ole katoamassa

Vaikka digitaaliset maksut yleistyvät, suurin osa saksalaisista ja itävaltalaisista ei usko käteisen katoavan. Saksassa 64 prosenttia ja Itävallassa 68 prosenttia vastaajista arvioi, ettei luovu käteisestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös digitaalisesti kehittyneissä Pohjoismaissa noin 40 prosenttia suhtautuu epäillen käteisen katoamiseen.

Digieuro kiinnostaa, mutta moni epäröi

Euroopan keskuspankin suunnittelema digieuro on noussut keskusteluun, mutta sen käyttöönotto ei ole vielä varmaa. Keskimäärin joka kolmas vastaaja voisi käyttää digieuroa, mutta jopa 42 prosenttia on vielä epävarmoja.

Suurinta kiinnostus on Itävallassa, jossa noin 40 prosenttia olisi valmis käyttämään digieuroa. Alhaisinta kiinnostus on Alankomaatssa, jossa alle 27 prosenttia suhtautuu siihen myönteisesti. Pohjoismaissa digivaluutta nähtäisiin ennen kaikkea käteisen rinnalla: Tanskassa 21 prosenttia ja Ruotsissa 22 prosenttia käyttäisi sitä täydentävänä maksutapana.

Verkkokauppa tärkein käyttökohde

Tutkimuksen mukaan digieuron todennäköisin käyttökohde olisi verkkokauppa. Keskimäärin 37 prosenttia vastaajista käyttäisi sitä verkko-ostoksiin. Irlanti johtaa tässä kategoriassa 44 prosentilla, ja Suomi seuraa perässä 40 prosentilla.

Myymäläostokset ovat toiseksi yleisin käyttötarkoitus, mutta jäävät selvästi verkkokaupan taakse.

Maksuttomuus ratkaisee

Digieuron käyttöönoton kannalta tärkein tekijä on sen maksuttomuus. Peräti 41 prosenttia vastaajista piti sitä keskeisenä ehtona. Myös mahdollisuus käyttää valuuttaa kaikkialla ja ympäri vuorokauden nousi tärkeäksi tekijäksi.

Sen sijaan käyttäjäkokemus ei ollut ratkaiseva tekijä kuin noin viidennekselle vastaajista.

Pankkeihin luotetaan eniten

Luottamus digieuron taustalla oleviin toimijoihin on keskeinen kysymys. Tutkimuksen mukaan ihmiset luottavat eniten omiin pankkeihinsa maksutietojen käsittelyssä: 41 prosenttia asettaa pankit ykköseksi, selvästi ennen keskuspankkeja.

Teknologiayhtiöihin luottamus on vähäistä – vain neljä prosenttia olisi valmis antamaan maksutietonsa esimerkiksi Applelle tai Googlelle.

Digieuro osaksi talouspolitiikkaa

Tutkimuksen mukaan digieuro nähdään myös strategisena välineenä Euroopan taloudellisen riippumattomuuden vahvistamisessa. Se voisi tarjota vaihtoehdon eurooppalaisille maksujärjestelmille ja vähentää riippuvuutta kansainvälisistä toimijoista.

Kokonaiskuva on selvä: vaikka maksaminen digitalisoituu vauhdilla, käteinen säilyttää asemansa – ja digieuron tulevaisuus riippuu siitä, pystyykö se voittamaan käyttäjien luottamuksen.