Kansalaiset eivät luota vaikutusmahdollisuuksiin politiikassa eikä päättäjät kansalaisiin

OECD:n luottamusarvioinnin ja Sitran tekemän tutkimuksen mukaan vain osa suomalaisista luottaa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, ja myös päättäjät epäilevät ihmisten kykyä ymmärtää ja osallistua monimutkaisiin asioihin. 

Kehittämisjohtaja Virpi Harilahti-Juola Maahenki Oy:stä, tuo esiin, että vaikka ihmiset ovat kiinnostuneita ja haluavat osallistua, heidän kiinnostuksenkohteensa ja osallistumisen tavat eivät aina kohtaa. 

Kuntien toiminta ja hyvinvointi perustuvat ihmisten väliseen luottamukseen, ja rakentava vuoropuhelu lisää luottamusta niin kuntahallintoon kuin omiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Kuntalaisen oikeus vaikuttaa on kirjattu lakiin ja monissa kunnissa on jo osallisuussuunnitelma. 

Tutkijatohtori Ulriika Leponiemi Tampereen yliopistosta on tutkinut yhteisöllisyyden johtamista kunnissa ja korostaa kuntajohdon suhtautumisen merkitystä yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyys on arvokysymys miten kuntalaisten rooli nähdään, koetaanko se vain turhana, virkatyötä hidastavana ja hankaloittavana?  

Yhteisöllisyys ei synny hetkessä, eikä yksittäisillä toimenpiteillä.

Keinoja kunnan yhteisöllisyyden rakentamiseen on monia kuten menemällä sinne, missä ihmiset ovat, olipa kyseessä verkko tai fyysinen tila, ja pyrkimällä ymmärtämään, mikä ihmisille on tärkeää. Tärkeää on myös arvioida, kenen ääni kuuluu ja kenen ehkä jää kuulumatta.

Suomalaisten luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa poliittisissa prosesseissa nostaa esiin huolen aktiivisen kansalaisuuden tilasta.