Euroopan parlamentti: Puolustusmenojen kasvu ei saa heikentää sosiaalipolitiikkaa
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää työssäkäyvien köyhyyteen, vammaisten henkilöiden työllisyyskuiluun sekä kohtuuhintaisen asumisen saatavuuteen.
Kello 9:24. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti
Euroopan parlamentti vaatii, että Euroopan unionin kasvavia puolustusmenoja ei rahoiteta leikkaamalla sosiaalipolitiikkaa eikä lisäämällä julkista velkaa. Parlamentti hyväksyi keskiviikkona 11. maaliskuuta Strasbourgissa kaksi päätöslauselmaa, joissa käsiteltiin sekä EU:n talouspolitiikan suuntaviivoja että sosiaalipolitiikan vahvistamista.
Taloudellisia painopisteitä koskeva päätöslauselma hyväksyttiin äänin 392 puolesta, 219 vastaan ja 18 tyhjää. Siinä parlamentti varoittaa Euroopan talouden "huolestuttavista suuntauksista", kuten julkisen velan kasvusta, heikosta talouskasvusta ja sitkeästä inflaatiosta.
Parlamentti on myös huolissaan siitä, että osa jäsenmaista on jo turvautunut uusien finanssisääntöjen niin sanottuihin poikkeuslausekkeisiin. Ne mahdollistavat alijäämä- ja velkarajojen tilapäisen sivuuttamisen, vaikka säännöt tulivat voimaan vasta noin vuosi sitten.
Lisäksi europarlamentaarikot kehottavat Euroopan komissiota tarkistamaan jäsenmaille vuosittain annettavan maakohtaisten suositusten järjestelmän. Parlamentin mukaan suosituksia tulisi olla vähemmän, niiden tulisi olla täsmällisempiä ja niiden valmisteluperusteiden nykyistä läpinäkyvämpiä.
Puolustusmenoista parlamentti korostaa, että tällainen investointi ei välttämättä lisää suoraan talouden tuotantokykyä. Siksi sen rahoittamista pitkäaikaisella velanotolla pidetään ongelmallisena.
Sosiaalipolitiikka talousohjauksen keskiöön
Toinen, työllisyyttä ja sosiaalikysymyksiä käsittelevä päätöslauselma hyväksyttiin äänin 404 puolesta, 208 vastaan ja 20 tyhjää. Siinä parlamentti vaatii vahvistamaan sosiaalista ulottuvuutta EU:n talouspolitiikan koordinoinnissa ja asettamaan eurooppalaisen sosiaalisten oikeuksien pilarin tämän työn keskiöön.
Europarlamentaarikot esittävät muun muassa vähintään 20 miljardin euron erillisen budjetin perustamista Euroopan lapsitakuulle. Lisäksi jäsenmaiden tulisi käyttää vähintään viisi prosenttia Euroopan sosiaalirahasto Plussan varoista lapsiköyhyyden torjuntaan ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen.
Parlamentti korostaa myös tarvetta seurata tarkemmin sosiaalista kehitystä EU:ssa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää työssäkäyvien köyhyyteen, vammaisten henkilöiden työllisyyskuiluun sekä kohtuuhintaisen asumisen saatavuuteen.