EU sopuun tiukemmista palautussäännöistä turvapaikanhakijoille
Uusi lainsäädäntö velvoittaa turvapaikanhakijat tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa.
Kello 10:34. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti
Euroopan parlamentin ja EU-maiden hallituksia edustavan neuvoston neuvottelijat ovat päässeet poliittiseen sopuun uudesta palautusasetuksesta, joka kiristää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kohtelua ja mahdollistaa karkotuskeskusten sijoittamisen EU:n ulkopuolisiin maihin.
Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa palautuksia ja yhtenäistää käytäntöjä koko unionissa. Lopullinen asetus tarvitsee vielä sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden virallisen hyväksynnän ennen voimaantuloaan.
Sovun mukaan suurin osa uusista säännöistä tulee voimaan vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Sen sijaan karkotuskeskusten ulkoistamista koskevat määräykset sekä Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimivaltuuksia vahvistavat osat alkavat soveltua heti, kun asetus julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.
Uusi lainsäädäntö velvoittaa turvapaikanhakijat tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa palautusprosessin aikana. Jos henkilö kieltäytyy yhteistyöstä tai viranomaiset katsovat hänen olevan pakenemisvaarassa, säilöönotto voi kestää jopa 24 kuukautta. Tietyissä tilanteissa aikaa voidaan pidentää vielä kuudella kuukaudella.
Nykyiset EU-säännöt sallivat yleensä enintään kuuden kuukauden säilöönoton, jota voidaan jatkaa enintään vuodella.
Merkittävää huomiota herättää se, että pitkät säilöönottoajat voivat koskea myös ilman huoltajaa saapuneita alaikäisiä sekä lapsiperheitä. Asetuksessa todetaan, että tällaiset toimet ovat mahdollisia vain viimeisenä keinona ja mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, mutta erityistä enimmäisrajaa alaikäisille ei säädetä.
Vaikka sääntely sallii poikkeustapauksissa myös alaikäisten säilöönoton, yksin saapuneita alaikäisiä ei voida siirtää Albanian mallin mukaisiin EU:n ulkopuolisiin palautuskeskuksiin.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tarjota säilöönotolle vaihtoehtoja, kuten säännöllistä ilmoittautumisvelvollisuutta, määrättyä asuinpaikkaa tai taloudellista vakuutta.
Asetus luo myös uuden eurooppalaisen palautusmääräyksen, jonka tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa ja palautuspäätösten tunnustamista. Toistaiseksi päätösten vastavuoroinen tunnustaminen pysyy vapaaehtoisena, mutta kolmen vuoden kuluttua komissio voi ehdottaa siitä pakollista käytäntöä.
Malli Italian ja Albanian sopimuksesta
Uudistus vahvistaa oikeudellisen perustan niin sanotuille palautuskeskuksille kolmansissa maissa. Käytännössä kyse on mallista, jossa turvapaikkaa vailla olevat henkilöt siirretään EU:n ulkopuolelle odottamaan lopullista palauttamista lähtö- tai kauttakulkumaahansa.
Ratkaisu muistuttaa Italian pääministerin Giorgia Melonin hallituksen ja Albanian välistä sopimusta, jonka perusteella osa siirtolaisista voidaan siirtää Albaniaan käsittelyn ajaksi.
Ilman huoltajaa saapuneita alaikäisiä ei kuitenkaan voida siirtää tällaisiin keskuksiin.
Neuvotteluissa poistettiin samalla alkuperäiseen ehdotukseen sisältynyt artikla, joka olisi mahdollistanut hallinnollisen yhteistyön myös kansainvälisesti tunnustamattomien toimijoiden kanssa. Käytännössä sen arvioitiin voivan avata tien yhteistyölle Afganistania hallitsevan Taliban-liikkeen kanssa afgaanien tunnistamisessa ja takaisinotossa.
Kiitosta ja kovaa kritiikkiä
Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien valiokunnan puheenjohtaja Javier Zarzalejos kuvailee sopimusta merkittäväksi askeleeksi kohti "vakavampaa, järjestäytyneempää ja uskottavampaa" maahanmuuttopolitiikkaa.
Myös Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola katsoi, että tehokas maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka edellyttää uskottavaa palautusjärjestelmää.
Ihmisoikeusjärjestöt suhtautuvat uudistukseen huomattavasti kriittisemmin. International Rescue Committee varoitti, että sääntely sisältää vaarallisia aukkoja, jotka voivat altistaa siirtolaiset laittomille säilöönotoille, vallan väärinkäytöksille ja ihmisoikeusloukkauksille.
Myös vihreiden neuvottelijana toiminut europarlamentaarikko Melissa Camara tuomitsi sopimuksen jyrkästi. Hänen mukaansa alaikäisten säilöönoton salliminen ja palautuskeskusten perustaminen EU:n ulkopuolelle merkitsevät vakavaa heikennystä turvapaikanhakijoiden perusoikeuksille.