Äiti voitti Ruotsin sosiaalivakuutusviraston kahdesti – mutta viranomainen vaatii uutta mahdollisuutta häntä vastaan

Korkein hallinto-oikeus käsittelee nyt, onko viranomaisilla oikeus saada uusi yritys, vaikka ne olisivat jo hävinneet oikeudessa.

Kello 20:34. Teksti: Nina Laakso / 24-verkkolehti

Ruotsissa yksinhuoltaja Jessica Åberg on joutunut useiden oikeusasteiden käsittelyyn sen jälkeen, kun Ruotsin sosiaalivakuutusvirasto (Försäkringskassan) vaati häntä maksamaan takaisin yli 15 000 kruunua ( noin 1 364 euroa) väitetystä tukipetoksesta. Kaksi tuomioistuinta on jo todennut, että takaisinperintä oli perusteeton – mutta virasto ei suostu hyväksymään päätöstä, vaan vaatii nyt korkeinta hallinto-oikeutta (Högsta förvaltningsdomstolen) palauttamaan asian uudelleen käsiteltäväksi.

Åbergin tapaus sai alkunsa, kun hänen erityistarpeista kärsivä 16-vuotias tyttärensä sai joulukuussa 2021 paikan LSS-palveluasumiseen. Äiti ilmoitti tästä viranomaisille, mutta kertoi samalla, että tytär vietti edelleen suurimman osan ajastaan kotona ja tarvitsi jatkuvaa hoitoa. Siitä huolimatta sosiaalivakuutusvirasto päätti myöhemmin, että hän oli saanut liikaa hoitotukea ja velvoitti hänet maksamaan osan takaisin.

Åberg toimitti selvityksen, joka osoitti, että hänen kertomuksensa oli alusta asti totta, ja hallinto-oikeus kumosi takaisinperintäpäätöksen. Kuitenkin tuomioistuin lähetti asian takaisin virastolle uutta käsittelyä varten – ikään kuin viranomaiselle annettiin toinen mahdollisuus täydentää omaa tapaustaan.

Korkein hallinto-oikeus käsittelee nyt, onko viranomaisilla oikeus saada uusi yritys, vaikka ne olisivat jo hävinneet oikeudessa. Tapauksella voi olla laajempia vaikutuksia ruotsalaiseen hallintokäytäntöön ja yksityisten kansalaisten oikeusturvaan.

– On kohtuutonta, että viranomainen saa yrittää uudelleen, vaikka se itse on tehnyt virheen. Kuinka monta kertaa ihmisen täytyy todistaa, ettei ole tehnyt mitään väärää? kysyy Åbergin asiamies, juristi Helena Myrin Oikeuskeskuksesta.

Oikeuskeskuksen mukaan tapaus paljastaa rakenteellisen ongelman: yksityiset kansalaiset häviävät Ruotsissa yli 90 prosenttia hallintotuomioistuimissa käydyistä riidoista viranomaisia vastaan. 

Nyt korkein hallinto-oikeus voi tehdä ennakkopäätöksen, joka määrittää, missä määrin viranomaiset voivat yrittää korjata omia virheitään kansalaisten kustannuksella.